Seuraamme pandemian kehittymistä ja siirrymme tarpeen vaatiessa etäopetukseen. Lue lisää →

Valintakoetietoja

VAKAVAssa mukana oleviin koulutuksiin haetaan yliopistojen yhteishaussa.

Kasvatustieteiden opiskelu

Kasvatustieteiden keskeisenä tutkimuskohteena on ihmisen kasvu, kehitys ja oppiminen. Näitä tarkastellaan monelaisten metodien avulla ja eri näkökulmista. Konkreettisia tutkimuskohteita voivat olla esimerkiksi erilaiset kasvuun ja kehitykseen vaikuttavat tekijät, oppiminen eri ikäkausina tai vaikkapa eri maiden kasvatus- ja koulutusjärjestelmät.

Kasvatustieteellisten alojen opiskelu avaa ovia moniin mielenkiintoisiin ammatteihin ja työtehtäviin. Kasvatustieteiden koulutuksesta valmistuvat voivat voi sijoittua esimerkiksi koulutuksen suunnittelun ja hallinnon tehtäviin, henkilöstön ja organisaatioiden kehittämis- ja koulutustehtäviin sekä henkilöstöhallintoon. Myös luokanopettajan ja lastentarhanopettajan koulutukset antavat opetukseen ja varhaiskasvatukseen liittyvien tehtävien lisäksi valmiuksia myös muihin kasvatusalan asiantuntijuutta vaativiin tehtäviin.

Mikä VAKAVA?

VAKAVA on valtakunnallinen kasvatusalan valintayhteistyöverkosto, jossa on mukana useita yliopistoja ja koulutusohjelmia. VAKAVA-verkostoon kuuluvilla koulutusohjelmilla on yhteinen kirjallinen valintakoe. Samalla valintakokeella voi hakea useampaan eri koulutusohjelmaan.

Vuonna 2020 laajalti käyttöön otetusta todistusvalinnasta huolimatta opettajankoulutusohjelmissa kaikkien valittavien opiskelijoiden tulee osallistua soveltuvuuskokeeseen, eli todistusvalinnassa opiskelijat valitaan yo-todistuksen perusteella suoraan soveltuvuuskokeeseen ilman VAKAVA-koetta. Yleisen kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen koulutusohjelmissa todistusvalinnalla valittavat opiskelijat saavat opiskelupaikan suoraan ilman valintakokeita.

Valintakoekirjallisuus

Valintakoe perustuu kokeessa jaettavaan materiaaliin. Koetta varten ei siis enää opiskella ennakkoon julkaistavaa materiaalia. 

Tärkeitä päivämääriä


  • Yhteishaku 17.3.–31.3.2021
  • Kirjallinen VAKAVA-koe to 27.5.2021 klo 9–12
  • Soveltuvuuskokeet 16.–18.6.2021 (hakija osallistuu soveltuvuuskokeeseen vain yhtenä päivänä)

Hakeminen ja pisteytys

Vuonna 2021 opiskelijoita valitaan kasvatustieteellisiin koulutusohjelmiin kahdesta valintajonosta: valintakokeen tai ylioppilastodistuksen perusteella. 60 % opiskelijoista valitaan todistuksen ja 40 % valintakokeen perusteella. Opettajankoulutusohjelmiin on lisäksi soveltuvuuskokeet, joihin myös todistusvalinnalla VAKAVA-kokeen läpäisevät hakijat osallistuvat.

Todistusvalinnan pisteytys

Pisteitä voi saada neljästä aineesta:

  • äidinkieli
  • matematiikka (pitkä tai lyhyt)
  • enintään yksi ainereaali
  • enintään yksi kieli

Pisteytys:


L E M C B A
äidinkieli 33,0 27,5 22,0 16,5 11,0 5,5
Matematiikka (pitkä tai lyhyt)
matematiikka, pitkä 36,1 30,0 24,0 18,0 12,0 6,0
matematiikka, lyhyt 28,3 23,6 18,9 14,1 9,4 4,7
Ainereaalit (enintään yksi)
biologia 22,4 18,6 14,9 11,2 7,5 3,7
filosofia 20,0 16,7 13,3 10,0 6,7 3,3
fysiikka 26,5 22,0 17,6 13,2 8,8 4,4
historia 24,5 20,4 16,3 12,2 8,2 4,1
kemia 22,4 18,6 14,9 11,2 7,5 3,7
maantiede 20,0 16,7 13,3 10,0 6,7 3,3
psykologia 22,4 18,6 14,9 11,2 7,5 3,7
terveystieto 17,3 14,4 11,5 8,7 5,8 2,9
uskonto/ elämänkatsomustieto 24,5 20,4 16,3 12,2 8,2 4,1
yhteiskuntaoppi 20,0 16,7 13,3 10,0 6,7 3,3
muut reaaliaineet 22,4 18,6 14,9 11,2 7,5 3,7
Kielet (enintään yksi)
kieli, pitkä 28,3 23,6 18,9 14,1 9,4 4,7
kieli, keskipitkä 25,1 20,9 16,8 12,6 8,4 4,2
kieli, lyhyt 22,6 18,9 15,1 11,3 7,5 3,8

Kokeen erityispiirteitä

VAKAVA-koe perustuu kokonaan kokeessa jaettavaan aineistoon. Koetta varten ei siis aiemmista vuosista poiketen ole keväästä 2020 lähtien julkaistu ennakkoon opiskeltavaa materiaalia. VAKAVA-koe on viime vuosina koostunut noin kolmestakymmenestä, useita alakohtia sisältävästä monivalinta- ja väittämätehtävästä. Tehtävistä saatavien pisteiden määrä on vaihdellut tehtävittäin, ja vääristä vastauksista on voinut menettää pisteitä. Aikaa kokeen tekemiseen on kolme tuntia. VAKAVA-kokeen tehtävät ovat olleet vuosi vuodelta soveltavampia, joten hakijan on kyettävä soveltamaan aineiston tietoja ja poimimaan niistä olennainen sisältö lyhyessä ajassa. 

VAKAVA-valintaprosessiin kuuluu lisäksi toinen hakuvaihe, jossa mitataan henkilön soveltuvuutta alalle. Luokanopettajan, erityisopettajan, varhaiskasvatuksen opettajan, kotitalouden ja käsityön aineenopettajan koulutuksiin sekä ohjausalan koulutuksiin hakevat kutsutaan koemenestyksen tai todistusvalinnan pisteiden perusteella soveltuvuuskokeeseen.  Soveltuvuuskokeissa on perinteisesti tarkasteltu esimerkiksi hakijan esiintymis- ja argumentointitaitoja, kykyä toimia ryhmätyö- tai haastattelutilanteissa sekä kykyä osoittaa oma motivaatio kasvatustieteiden opiskeluun. Vuodesta 2020 alkaen soveltuvuuskoe on ollut sama kaikissa yksiköissä, ja yhdellä soveltuvuuskokeella voi myös hakea useampaan eri koulutukseen.