Tavoitteena kauppakorkea? Rutiinia ja varmuutta valmennuskursseilta

Haluatko pitää urallasi useamman oven auki? Yhä useampi haluaa. Tämä näkyy muun muassa kaupallisten aineiden suosiossa jatko-opintoihin hakeuduttaessa. Kauppakorkeakoulu antaa opiskelijoilleen eväät ryhtyä opintojen jälkeen melkein mille tahansa korkeatasoista kaupallista osaamista vaativalle uralle. Kauppatieteellisissä opinnoissa yhdistyvät nimittäin niin matemaattinen kuin yhteiskunnallinenkin teoria. Juuri monipuolisuus kurssitarjonnassa, erittäin hyvät työnäkymät niin Suomessa kuin kansainvälisissä tehtävissä sekä työelämässä arvostettu ja tunnettu tutkintonimike ovat useimmille kauppakorkeakoulujen opiskelijoille perusteita opiskella juuri kauppatieteitä.

Erinomaiset uranäkymät ja mahdollisuus yhdistää opintokokonaisuuteensa monipuolisesti erilaisia sivuaineita merkitsevät kauppakorkeakouluun haluavan kannalta luonnollisesti myös kovaa kilpailua opiskelupaikasta.  Vaikka kauppakorkeakoulujen sisäänpääsyprosentti onkin perinteisesti ollut korkea, ei kaupalliselle alalle pyrkivän pidä kuitenkaan tuudittautua näennäisesti helpompaan sisäänpääsyyn.

Pyrkiminen korkeakouluun vaatii aina kovaa työtä ja huolellista valmistautumista. Vaikka omat ylioppilastodistuksen lähtöpisteet antaisivatkin pyrkijälle etulyöntiasemaa muihin pyrkijöihin nähden, on kauppakorkeakoulun pääsykoe aina jännittävä tilanne, erityisesti korkeakouluun ensimmäistä kertaa pyrkivälle. Pääsykoetilanteessa tulee pitää pää kylmänä ja hallita hyvä laskurutiini.

Kokonaisuus haltuun valmennuskursseilla

Oppia pääsykoetilanteen hallintaan ja vuorenvarmaa laskurutiinia haetaan yhä useammin valmennuskursseilta. Muun muassa kauppakorkeakoulujen pääskykoevalmennukseen erikoistuneen Eximia Oy:n markkinointipäällikkö Matti Staudinger on samaa mieltä. ”Valmistautuminen kauppakorkeakoulujen pääsykokeisiin vaatii melko hyvää matemaattista osaamista ja kykyä omaksua järjestelmällisesti kauppatieteisiin liittyvää teoriaa. Itse valintakoeaineisto muodostuu viidestä kirjasta, jotka käsittelevät viittä eri aihetta. Nämä aiheet ovat talousmatematiikka, laskentatoimi, kansantaloustiede, johtaminen ja markkinointi. Harvalla uudella ylioppilaalla on kosketuspintaa näihin aihealueisiin jo lukiotasolta. ”, Staudinger kertoo kauppakorkeakoulujen pääsykokeiden erityispiirteistä.

Mikä kauppakorkeakoulun valintakokeissa on sitten niin haastavaa, että valmennuskurssia voi hyvin pitää sisäänpääsyn kannalta välttämättömänä? ”Haasteena on ymmärtää laajoja kokonaisuuksia, sekä yksityiskohtaisemman tiedon hallitseminen. Itse valintakoe perustuu monivalintatehtävien ja aineisto-osion yhdistelmään. Pelkällä pänttäämisellä ei näin ollen pitkälle pötkitä, vaan valintakoealueessa käsitellyt asiat tulee todella sisäistää ja ymmärtää oikein, että menestyminen kauppakorkeakoulun pääsykokeessa olisi mahdollista.”, Staudinger toteaa.  

Kokemus tuo varmuutta

Laskurutiinia, asioiden sisäistämistä, koetilanteen hallintaa. Juuri näihin pääsykoemenetyksen kannalta keskeisiin seikkoihin keskitytään myös Eximian valmennuskursseilla. Kysynnän kasvaessa tarjonta seuraa