Ensi kuun alussa alkaa uusi vuosi yliopistolla. Allekirjoittaneelle se on jo kolmas, joten palaaminen kesälomalta yliopistolle on tuttua ja turvallista. Mukavaakin jopa, vaikka kouluhommat alkavatkin. Jokavuotinen jännitys on silti tietysti ilmassa, sillä uudet ensimmäisen vuoden opiskelijat saapuvat. On myös kiva nähdä opiskelukavereita pitkästä aikaa, kun kaikki palailevat kesätöistään takaisin Turkuun.

Vaikka yliopisto tuttu jo onkin, niin tämä lukuvuosi tulee olemaan itselleni täysin erilainen. Historian opintojeni tekemisen sijaan aloitan opettajan pedagogiset opinnot. Ne tulevat kestämään koko ensi vuoden. Suurin osa muista vuosikurssilaisistani tekee tänä vuonna kandidaatintutkintonsa. Se saa näin ollen allekirjoittaneella odottaa ensi vuoteen.

Koko aikani yliopistossa ei tule siis tänä vuonna kulumaan vain luentosalien penkeillä istuessa, vaan pääsen itsekin kokemaan opettajana olemista ja harjoittelemaan sitä. Opettajan ammatti on ollut jo yläasteelta asti haaveammattini, ja se on osasyy siihen, miksi hain lukemaan historiaa. Nyt tämä vuosi tekee tästä unelmasta totta! Odotan kovasti itse luokkahuoneeseen pääsemistä ja historiantuntien pitämistä. Vaikka Eximian töideni puolesta olen kiertänyt lukioita jo kaksi vuotta pitäen vierailijana oppitunteja, en ole historiantunteja päässyt vielä pitämään. Innolla odotan niitä!

Muistan edelleen sen lukion ensimmäisen opinto-ohjaajan haastattelun, jossa kysyttiin mahdollisia haaveammatteja. Historian opettajan työ kuulosti silloin niin kaukaiselta, vain haaveelta, mutta tässä sitä ollaan. Kovan työn ja kärsivällisyyden avulla kaikki on siis mahdollista.

Kovaa työtä tämä lukuvuosi tulee myös olemaan. Pedagogisten lisäksi olen edelleen syksyn ajan ainejärjestömme puheenjohtaja. Aikomuksenani on ottaa lukujärjestykseeni myös ainakin yksi erittäin mielenkiintoinen historiankurssi, sekä tietysti myös tehdä koulun ohessa töitä. Ajankäyttö tulee siis aikatauluttaa hyvin, ja tehdä työt kunnolla, kun niitä on. Deadlineja ei voi jättää viime tippaan, koska aikaa niiden tekemiseen ei todennäköisesti silloin ole. Vapaa-aika taas täytyy pitää vapaa-aikana, ettei ihan burn-out iske. Viimeisessä olen aina ollut huono, joten tänä vuonna sitä on pakko harjoitella.

Blogiin aion raportoida pedagogisista ja niiden sujumisesta tämän lukuvuoden kuluessa. Tulen varmasti oppimaan paljon uusia asioita, kohtaamaan uusia tilanteita ja kehittymään opettajana. Harjoittelu Turun normaalikoulussa tulee olemaan onneksi vaihtelua pelkkään pänttäämiseen. Vaikka vuosi tulee olemaan työntäyteinen, en epäile, etteikö se tulisi olemaan myös hyvin palkitseva. Uskon, että vuodesta tulee hyvin mielenkiintoinen!

Loppukesän terveisin,

 

Tanja