Ajankohtaista

Jyväskylän psykologian kevään 2015 valintakoeanalyysi

Jyväskylän psykologian pääsykoe oli tänäkin vuonna monivalintakoe. Siihen oli kuitenkin tehty pieniä muutoksia viime vuosiin verrattuna: artikkeleista kysymyksiä tuli 41 ja tilastotieteestä 19 aikaisempien pyöreiden lukujen sijaan. Jokaisessa kysymyksessä oli neljä vastausvaihtoehtoa eikä miinuspisteitä vääristä vastauksista jaettu edellisvuosien tapaan.

Valintakoevaatimuksiin kuului 16 artikkelia sekä sama Leila Karjalaisen Tilastotieteen perusteet (2010) -tilastomatematiikan kirja ainakin kolmatta vuotta peräkkäin. Näyttääkin siltä, että artikkelipottia kasvatetaan vuosittain: vuosina 2014 ja 2013 artikkeleita oli 15, kun taas keväällä 2012 niitä oli vain 12 kappaletta.

Nähtäväksi jää, vedetäänkö raja tähän 16 artikkeliin vai kasvatetaanko artikkelikokoelmaa edelleen ensi vuonna. Mielenkiinnolla jäädään myös odottamaan, jatkavatko psykalle mielivät vielä ensi keväänäkin saman tilastomatematiikan kirjan pänttäämistä. Eximian tilasto-opettajan mukaan Karjalaisen kirja on erinomainen perusteos tilaston saloihin, eli sikäli sillä jatkaminen ei olisi ollenkaan hullumpi ratkaisu.

Artikkeleiden ja tilastomatematiikan monivalintakysymyksistä

Artikkelien osalta ei tullut suuria yllätyksiä hakijoille. Muutamassa kysymyksessä vaadittiin todella yksityiskohtaisen tiedon muistamista ja suurimassa osassa myös tiedon soveltamista, mihin moni hakija osasikin varautua etukäteen. Erilaiset sananvalinnat ja sanajärjestykset kysymyksissä saattoivat kuitenkin hämätä osaa hakijoista.

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot on lähes poikkeuksetta suunniteltu siten, etteivät hakijat suoraan muista lukeneensa samoja lauseita pääsykoemateriaaleista, vaan oikeaa vastausta tulee pohtia todella tarkkaan ja opeteltua tietoa tulee yhdistellä tai soveltaa oikean vastauksen löytämiseksi. Useimmiten hakijat havaitsivat vastausvaihtoehdoista yhden tai kahden olevan selvästi vääriä, jolloin vastausta jäätiin arpomaan kahden jäljelle jääneen vastausvaihtoehdon välille.

Tilastomatematiikassakaan ei tullut suurempia yllätyksiä, sillä kysymykset muistuttivat paljon viime vuoden kysymyksiä. Tänäkin vuonna yksi kysymys koski todennäköisyyden laskemista korttipakasta nostetuille korteille ja tehtävä tuotti monelle vaikeuksia. Myös selityskerroin tuli laskea tai päätellä annetusta korrelaatiokertoimen arvosta niin kuin edellisen vuoden valintakokeessa. Yhtäkään kysymystä ei tullut SPSS-tulosteiden tulkinnasta, poiketen esimerkiksi kevään 2013 kokeesta, jossa osaamista edellytettiin.

Lisäksi monet hakijat kompastuivat kompakysymykseen liittyen keskiarvon laskemiseen järjestysasteikollisille muuttujille: pääsykoekirjan mukaan tämän voisi ajatella sekä oikeaksi että vääräksi vastaukseksi, minkä vuoksi tämä vastausvaihtoehto koettiin todella epäselväksi. Kokeessa yllätti myös erittäin haastava laskutehtävä liittyen indekseihin, jossa deflatoitu arvo tuli laskea kahden vuoden ilmoitetuista keskipalkoista ja niiden indekseistä. Kysymyksiä tuli myös todennäköisyysjakaumista ja testeistä, jotka monet kokivat juuri tilastokirjan haastavimmiksi kohdiksi.

Soveltuvuuskokeista

Soveltuvuuskokeet ovat muodostuneet useana vuotena peräkkäin psykologisista testeistä, ryhmäkeskustelusta sekä parihaastattelusta ja näin siis tänäkin vuonna. Ne järjestettiin edellisten vuosien tapaan Jyväskylässä psykologian laitoksella kolmena päivänä peräkkäin, ja soveltuvuuskoeryhmät muodostettiin aakkosjärjestyksen mukaan.

Kutsut soveltuvuuskokeisiin tulivat postissa viikkoa ennen h-hetkeä, siis vajaa kaksi viikkoa valintakokeen jälkeen. Pisterajat nousivat viime vuodesta, ja päästäkseen soveltuvuuskokeisiin pelkän valintakokeen perusteella tarvitsi saada vähintään 51/60 pistettä ja yhteispistemäärän perusteella vähintään 108/125 pistettä.

Myös muut kevään 2015 soveltuvuuskoetehtävät vastasivat varsin tarkasti ainakin muutaman viime vuoden soveltuvuuskoetehtäviä: Psykologiset testit ovat sisältäneet vuodesta toiseen samanlaiset tehtävät kuvion jatkamisesta, musteläiskien tunnistamisesta ja ihmisen piirtämisestä. Tänäkin vuonna hakijat kirjoittivat esseen puolessa tunnissa otsikolla ”Minä”. Ryhmäkeskusteluissakin käsiteltävä aihe pysyi samana aikaisempiin vuosiin verrattuna: hakijat pääsivät keskustelemaan ryhmissä niistä yhteiskunnallisista ja persoonallisista tekijöistä, jotka vaikuttavat ammatinvalintaan. Parihaastatteluissa vastattiin kysymyksiin psykologian alalle hakeutumisen syistä, hakijan omista vahvuuksista ja mahdollisista heikkouksista alalla sekä jatkosuunnitelmista psykologian opiskelussa tai sen varalle, mikäli ei tulisi valituksi.

Yhteenvetoa

Vaikka valintakoe jatkoi pääpiirteittäin samaa linjaa edellisten vuosien kokeiden kanssa, sen kompakysymykset ja tulkinnanvaraiset vastausvaihtoehdot pääsivät tänäkin vuonna yllättämään monet hakijat. Kokeen jälkeenkään oikeaa vastausta ei välttämättä osannut sanoa vaikka materiaaleista tarkistaisikin kysytyt kohdat. Myös nippelitietojen ulkoa muistamista vaativat kysymykset jättivät monet arpomaan oikeaa vastausvaihtoehtoa. Harva välttyi myöskään huolimattomuusvirheiltä kokeessa.

Tilastomatematiikkaa koskevat kysymykset olivat keskittyneet vaikeimpiin aiheisiin kirjan loppupäästä, joten hakijoita ei todellakaan päästetty helpolla tänäkään vuonna. Kysymysten ja vastausvaihtoehtojen lukeminen moneen kertaan saattoi pelastaa monia, sillä jokainen pienikin sana vastausvaihtoehdoissa (”aina”, ”ei koskaan”, ”vähintään”, ”enintään” jne.) voi olla ratkaiseva tekijä siinä, onko kyseessä oikea vai väärä vastaus.

Myöskään soveltuvuuskokeissa ei ollut suuria muutoksia edellisiin vuosiin verrattuna. Soveltuvuuskokeisiin kutsutut Eximian valmennuskurssilaiset kokivat soveltuvuuskokeen mukavaksi ja rennoksi päiväksi, jonka aikana pääsi tutustumaan muihin hakijoihin ja nauttimaan keltahaalaristen psykologian tutoreiden tarjoilemista herkuista.


Emilia Hokkanen

Psykologian ylioppilas

Eximian tutor 2015