Valintakoetietoja

Kokeessa vaaditaan yksityiskohtaista osaamista ja taitoa soveltaa.

Mielenkiintoinen ja monipuolinen ala

Oikeustiede on yhteiskunnallisesti merkittävä ja monipuolinen ala, jota opiskelevalla on kaikki ovet avoinna tulevaisuuden suhteen. Oikeustieteilijät työllistyvät monille eri aloille ja useisiin erilaisiin tehtäviin. Juristina voit työskennellä varsinaisen oikeussalityöskentelyn lisäksi esimerkiksi hallinnollisissa tehtävissä tai vaikkapa liike-elämän palveluksessa. Opintojen aikana on myös mahdollista erikoistua itseä eniten kiinnostaviin kysymyksiin ja aihealueisiin. Juristin koulutus tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet myös kansainvälisiin tehtäviin.

Oikeustieteelliseen hakeminen

Oikeustieteen tiedekunnat siirtyvät yhteisvalintaan vuonna 2018. Valmennuskurssimme valmentavat yhteisvalinnan valintakokeeseen, ja valintakoeyhteistyössä ovat mukana
Helsingin, Itä-Suomen, Lapin ja Turun yliopistot sekä Åbo Akademi.

Oikeustieteen valintakoe on edelleen yksi vaativimmista valintakokeista. Valintakirjallisuus on tyypillisesti ilmestynyt myöhään, mutta kirjallisuus on siitä huolimatta pystyttävä hallitsemaan lähes sanatarkasti. Keväällä 2018 tarkemmat tiedot kirjoista julkaistaan vasta noin kuukautta ennen valintakoetta. Kokeissa on ollut useita erilaisia tehtävätyyppejä: esimerkiksi monivalinta-, essee-, oikeustapaus-, väittämä- ja aineistotehtäviä. 

Valintakoekirjat vaihtuvat vuosittain ja niitä on yliopistosta riippuen ollut kaksi tai kolme. Myös keväällä 2018 on aiempien vuosien tapaan kaikissa oikeustieteen hakukohteissa ensikertalaiskiintiöt, joka tarkoittaa, että osa aloituspaikoista varataan hakijoille, joilla ei ole aiemmin Suomessa suoritettua korkeakoulututkintoa tai hakijoille, jotka eivät ole vastaanottaneet opiskelupaikkaa ammattikorkeakoulusta tai yliopistosta kevään 2014 yhteishaussa tai sen jälkeen.

Lisää muutoksia luvassa lähivuosina

Oikeustieteiden valintakoe muuttuu sähköiseksi keväällä 2019. Samalla oikeustieteelliset yksiköt ottavat käyttöön myös todistusvalinnan: tällöin oikeustieteelliseen voi päästä pelkällä ylioppilastodistuksella ilman valintakoetta. Todistuksen perusteella valitaan Helsingin yliopistoon enintään 50, Lapin yliopistoon enintään 30, Turun yliopistoon enintään 30 ja Itä-Suomen yliopistoon enintään 10 opiskelijaa. Uudistuksen yhteydessä yhteispistekiintiöt poistuvat, mutta pelkällä valintakokeella voi sisään päästä jatkossakin.

Tärkeitä päivämääriä

Yhteishaku 14.3.2018 - 28.3.2018

Valintakoekirjallisuus julkaistaan 11.4.2018

Valintakoe 15.5.2018 klo 12 - 17

Opiskelijavalinnan tulokset julkaistaan viimeistään 28.6.2018


Hakija voi valita, missä seuraavista paikkakunnista osallistuu valintakokeeseen: Helsinki, Joensuu, Kuopio, Oulu, Rovaniemi, Turku ja Vaasa. Sitova ilmoitus kysytään hakulomakkeessa.

Valintakoekirjallisuus

Keväällä 2018 kaikki Suomen yliopistojen oikeustieteelliset yksiköt tekevät yhteistyötä ja järjestävät yhteisen valintakokeen.  

VALINTAKOEKIRJAT 2018

Kaikilla yliopistoilla on keväällä 2018 yhteiset valintakoekirjat. Lisätietoa kirjallisuudesta julkaistaan täällä viimeistään 11.4.2018.


 

Kokeen erityispiirteitä

Oikeustieteen valintakoe on kestoltaan 5 tuntia. Yleisimmät viimeisimpien vuosien valintakokeissa esiintyneet tehtävätyypit ovat oikeustapaus-, aineisto-, essee-, monivalinta-, käsitemäärittely- ja täydennystehtävät, joihin vastaaminen saattaa edellyttää myös valintakoekirjallisuuden tietojen yhdistelyä ja soveltamista. Erityisesti oikeustapaustehtävien kohdalla oikealla vastaustekniikalla on keskeinen merkitys hyvän vastauksen tuottamisessa. Kokeessa saattaa olla ennakkomateriaalin lisäksi myös paikan päällä jaettava aineisto.

Oikeustieteen valintakoekirjat ovat aiemmin ilmestyneet myöhäisimmillään vain puolitoista kuukautta ennen valintakoetta, ja keväällä 2018 lukuaika on entistä lyhyempi, vain hieman yli kuukausi. Kokeessa onnistuminen edellyttää valintakoekirjojen hyvää hallintaa ja niissä esiintyvän oikeustieteellisen sanaston ja termien sanatarkkaa muistamista. Pyrkijän on siis pystyttävä omaksumaan merkittävä määrä tietoja ja taitoja lyhyessä ajassa. Voidaankin ajatella, että oikeustieteen valintakokeessa testataan valintakoekirjojen tuntemuksen lisäksi myös hakijan opiskeluvalmiuksia, sinnikkyyttä sekä paineensietokykyä. Todennäköisesti keväällä 2018 valintakokeeseen opiskeltavaa ennakkomateriaalia on selvästi aiempaa vähemmän. Lisäksi osa kokeesta perustunee kokeessa jaettavaan aineistoon.

Keväällä 2018 valintamenettely on edellisvuosien tapaan kaksivaiheinen: ensimmäisessä vaiheessa kaikilta kokeeseen osallistuneilta tarkastetaan monivalintatehtävät, ja hakijat asetetaan tämän perusteella paremmuusjärjestykseen. Monivalintaosuudesta toiseen vaiheeseen etenee tietty määrä opiskelijoita niin, että määrä on kolminkertainen suhteessa kunkin hakukohteen lopulliseen sisäänottomäärään. Hakijan on saatava toisesta vaiheesta vähintään puolet pisteistä voidakseen tulla hyväksytyksi.

Alkupisteet ja hakeminen

Kunkin hakukohteen yhteisvalinnassa valittavien määrästä 60 % määräytyy yhteispisteiden, 40 % ainoastaan koepisteiden perusteella. Yhteispisteissä ylioppilastodistuksen arvosanoilla on 35 %:n painoarvo, valintakokeen pisteillä 65 %:n painoarvo. Maksimipistemäärä yo-todistuksesta on 42 pistettä, valintakokeesta 80 pistettä. 

Itä-Suomen yliopisto tarjoaa lisäksi keväästä 2018 lähtien mahdollisuuden hakeutua oikeustieteellisiin opintoihin alanvaihtoväylän kautta. Tällöin koulutukseen voidaan valita ilman valintakoetta enintään 10 sellaista hakijaa, jotka ovat suorittaneet Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksen opetussuunnitelman mukaisia oikeusnotaarin perus- ja aineopintoja vähintään 100 opintopistettä. Voit tutustua alanvaihtoväylän kautta opintoihin hakeutumiseen tarkemmin täällä.

Yliopisto Valitaan yhteispistejonosta Valitaan koepistejonosta Valitaan yhteensä
Helsingin yliopisto: Helsinki 106 71 177
Helsingin yliopisto: Vaasa 16 10 26
Itä-Suomen yliopisto 30 20 50
Lapin yliopisto 84 56 140
Turun yliopisto 78 52 130


Alkupisteet 2018:

Ylioppilastutkinnosta annetaan pisteitä neljästä kokeesta: äidinkieli tai suomi/ruotsi toisena kielenä ja kolme muuta parhaat pisteet antavaa koetta (enintään kaksi kieltä tai kaksi ainereaalia, joista toinen voi olla vanhamuotoinen reaali).


L

E

M

C

B

A

A.

Äidinkieli

Pitkän oppimäärän mukaiset kokeet

10,5

9

7,5

6

4,5

3

B.

Suomi tai ruotsi toisena kielenä

Keskipitkän ja lyhyen oppimäärän mukaiset kokeet

Ainereaalit ja reaali

8

6,5

5

3,5

2

0,5

Sisäänpääsyprosentit

VALINTAKOETILASTO 2017 Helsinki Turku Vaasa Lappi Itä-Suomi
Hakeneet (suomenkielisen kokeen kautta) 2448 2572 203 1905 1896
Kokeeseen osallistuneet 1638 141 1561
Hyväksytyt 204 131 26 143
40
Hyväksyttyjen osuus kokeeseen osallistuneista 12,5 %
18,4 % 2,6 %


VALINTAKOETILASTO 2016 Helsinki
Turku
Vaasa
Lappi
Itä-Suomi
Hakeneet (suomenkielisen kokeen kautta)
2459
1715
236
928
1120
Kokeeseen osallistuneet
1640
1237
155

864
Hyväksytyt
200
140
26
146 43
Hyväksyttyjen osuus kokeeseen osallistuneista
12,2 %
11,3 %
16,8 %

5 %






VALINTAKOETILASTO 2015 Helsinki Turku Vaasa Lappi
Itä-Suomi
Hakeneet 2291 1578 235 915 947
Kokeeseen osallistuneet 1467 1140 156 634 719
Hyväksytyt 209 183 27 159 78
Hyväksyttyjen osuus kokeeseen osallistuneista (%) 14,2 % 16,1 % 17,3 % 25 % 10,8 %
 

VALINTAKOETILASTO 2014

Helsinki

Turku

Vaasa

Lappi

Itä-Suomi

Hakeneet

2518

1560

305

1086

445

Kokeeseen osallistuneet

1449

913

178

655

229

Hyväksytyt

234

176

39

147

70

Hyväksyttyjen osuus kokeeseen osallistuneista

16,1 %

19,3 %

21,9 %

22,4 %

30,6 %






VALINTAKOETILASTO 2013

Helsinki

Turku

Vaasa

Lappi

Itä-Suomi

Hakeneet

2403

1437

152

980

551

Kokeeseen osallistuneet

1424

891

71

536

274

Hyväksytyt

210

135

17

142

40

Hyväksyttyjen osuus kokeeseen osallistuneista

14,8 %

14,8 %

23,9 %

28,5 %

14,6 %