Valintakoetietoja

Me tiedämme mitä onnistuminen vaatii.

Haaveena lääkärin ammatti

Opiskelupaikka lääketieteellisessä tiedekunnassa on tuhansien nuorten tavoite joka kevät. Keskimäärin pääsykokeisiin saapuu noin kaksi kolmesta hakijasta, ja heistä noin joka kuudes onnistuu saamaan opiskelupaikan. Kilpailu opiskelupaikoista on kovaa, ja sisäänpääsy vaatii kovaa opiskelumotivaatiota ja sitkeyttä tehdä töitä haaveilemansa opiskelupaikan eteen.

Täältä löydät aikaisempien vuosien valintakokeet, sekä hyvän vastauksen piirteet vuosilta 2007-2018.

Hakijamäärät kevät 2018

Hammaslääketiede kaikki hakijat 2018 ylin hakukohde yhteisvalinnassa 1. hakutoive

Helsinki

824 473 410
Oulu 997 372 340
Kuopio 919 254 221
Turku 886 324 297
Yhteensä 3626 1423 1268
Lääketiede
kaikki hakijat 2018
ylin hakukohde yhteisvalinnassa
1. hakutoive
Tampere 4633 1599 1476

Helsinki

suomenkielinen

ruotsinkielinen

 

3399

359

 

1788

318

 

1573

299

Kuopio 4377 1156 1064
Turku 4326 1248 1133
Oulu 4560 1231 1087
Yhteensä 21654 7340 6632

Hakukohteet

Ensimmäistä kertaa keväällä 2018 lääketieteen, hammaslääketieteen ja eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtaviin koulutusohjelmiin valittiin opiskelijat yhteisellä valintakokeella yhteisvalinnan kautta. Yhteisvalinnassa hakijan on osallistuttava sen kaupungin valintakokeeseen, minkä on valinnut ensisijaiseksi kohteeksi hakiessa. Hakija voi hakea vain joko lääketieteen hakukohteisiin, hammaslääketieteen hakukohteisiin TAI eläinlääketieteen hakukohteeseen. Yhteishaussa voit hakea enintään kuuteen hakukohteeseen ja ensimmäisestä hakukohteesta saat ensisijaisuuspisteen.

Opiskelupaikat

Lääketieteen yhteisvalinta, lääketieteen lisensiaatti 6v:

Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta
Päähaku, lääketieteen koulutusohjelma (opetus suomeksi)
Huvudansökan, utbildningsprogrammet i medicin (undervisning på svenska)

Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunta
Lääketiede

Tampereen yliopiston lääketieteen yksikkö
Lääketiede

Turun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta
Lääketiede

Oulun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta
Lääketiede


Hammaslääketieteen yhteisvalinta, hammaslääketieteen lisensiaatti 5,5v:

Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta
Päähaku, hammaslääketieteen koulutusohjelma (opetus suomeksi)
Huvudansökan, utbildningsprogrammet i odontologi (undervisning på svenska->EI aloituspaikkoja keväällä 2019!)

Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunta
Hammaslääketiede

Turun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta
Hammaslääketiede

Oulun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta
Hammaslääketiede


Eläinlääketiede, kandidaatti ja lisensiaatti 3v + 3v:

Helsingin yliopiston eläinlääketieteellinen tiedekunta
Eläinlääketiede

Muutokset valintamenettelyyn 2019-2020

Valintakoemuutokset 2019-2020

Valintakoeuudistus herättää paljon kysymyksiä ja uudistukset vaikuttavat suurimmiten vuonna 2020, mutta vielä keväällä 2019 koe on luultavasti hyvin samanlainen kuin aiemmin. Opetusministeriön mukaan vuodesta 2018 alkaen pääsykokeissa ei saa edellyttää pitkäkestoista valmentautumista. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut tiedottavat vuotta 2020 koskevista valintaperusteista viimeistään syksyllä 2018, jotta lukiolaisille ja ammattiin opiskeleville jää riittävästi aikaa valmistautua muutokseen. Jo nyt on tiedossa, että vuonna 2020 todistusvalinta tulee olemaan pääväylä korkeakouluihin haettaessa. 

Valintakoe ei tule kuitenkaan poistumaan kokonaan, vaan säilyy edelleen vaihtoehtoisena väylänä sisäänpääsyyn. Tämä vaikuttaa siihen, että alkupisteiden ja valintakoepisteiden yhteenlasketuilla pisteillä ei voi enää päästä sisään, vaan valinta perustuu ainoastaan joko todistukseen tai valintakoemenestykseen.

Lääketieteen valintakoe tulee myös mahdollisesti muuttumaan valintakoeuudistusten myötä, kun koe ei saa edellyttää pitkäkestoista valmentautumista. Valintakoe voi äärimmäisillään perustua ainoastaan koetilanteessa jaettavaan aineistoon. Todennäköisempi muutos on se, että koe muuttuu enemmän tai kokonaan monivalintapohjaiseksi. Kursseillamme valmennetaan opiskelijoita kaikkeen ja valintakoevaatimusten julkaisun jälkeen kurssisisältöä päivitetään sen mukaan, mitä mahdollisia muutoksia niiden mukana tulee.

Huomaathan, että virallisista muutoksista tiedotamme erikseen kun valintakoevaatimukset ja tiedot hakumenettelystä julkaistaan.

Todistusvalinta 2020

Lääketieteelliseen otetaan sisään pelkän todistuksen pohjalta enintään 51% prosenttia hakijoista. Tässä säilyy siis 49% paikoista pelkästään valintakokeen perusteella hakeville. Todistusvalinnassa huomioidaan kuuden aineen arvosanat eli tämä tarkoittaa, sitä että kuusi ainetta tulisi olla kirjoitettuna, jos mielii sisään lääketieteelliseen todistuksen perusteella. Lääketieteelliseen hakiessa huomioidaan äidinkieli, lyhyt tai pitkä matematiikka, kemia, biologia, fysiikka, yksi ainereaali tai yksi kieli, joista kolmesta viimeisestä voit yhden jättää pois. Korkeimmat pisteet ovat jaossa fysiikasta ja toiseksi korkeimmat pitkästä kielestä eli pakollisten lisäksi näillä kerrytät parhaat kokonaispisteet lääketieteellisen todistusvalinnassa. Kannattaa siis miettiä tarkkaan, mitä näistä valitsee kirjoitettavaksi, jotta saa kerättyä itselleen mahdollisimman korkean kokonaispistemäärän todistusvalintaa ajatellen.



Valintakoevaatimukset & valintamenettely 2019

Valintakoe kevät 2019 - huomioi uuden OPS:n mukaiset kirjat!

Lääketieteen alojen valintakoe perustuu keväällä 2019 lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaisiin biologian, fysiikan ja kemian pakollisiin kursseihin ja valtakunnallisiin syventäviin kursseihin (Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015, opetushallituksen määräys 60/011/2015) sekä valintakokeessa jaettavaan aineistoon.

Lukion opetussuunnitelmat on luettavissa Opetushallituksen sivuilta.

Luku 5.7 Biologia (kurssit 1-5), opetussuunnitelman sivut 140-145

Luku 5.9 Fysiikka (kurssit 1-7), opetussuunnitelman sivut 152-156

Luku 5.10 Kemia (kurssit 1-5), opetussuunnitelman sivut 157-160

 

Valintakokeessa hyväksytään ainoastaan yksinkertainen nelilaskin (plus, miinus, kerto, jako ja mahd. neliöjuuri). Uudistus on tullut voimaan keväästä 2017 alkaen.

Valintakokeessa sallitaan vain yksinkertainen nelilaskin (peruslaskin), jolla voi suorittaa peruslaskutoimituksia (yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskuja). Nelilaskin saa lisäksi sisältää virtanäppäimen/-näppäimet (ON/C, OFF), työmuistin tyhjennysnäppäimen (CE), etumerkin vaihdon, neliöjuuri- ja prosenttilaskun sekä yhden lukuarvon muistin ja sen hallintaan tarvittavat näppäimet (R-MC/MRC, MC, M+ ja M-). Kaikki muut (lasku)toiminnot, kuten sulkumerkit, valuutan muunnokset, tullilaskurit, kokonaissumma alennushintalaskurit (näppäimet Euro, Local, TAX+, TAX-, GT, MU tms.) sekä edistyneemmät laskufunktiot on kielletty.

Trigonometristen funktioiden ja logaritmilaskujen numeerista suorittamista varten kokeen oheismateriaalin mukana jaetaan tarvittavat taulukot. Muita laskimia tai muita matemaattisia apuvälineitä kuten esimerkiksi taulukoita, laskinten käyttöohjeita tai ohjelmakortteja ei saa käyttää.

Tiedekunta ei jaa kokeessa varalaskimia, joten hakija voi ottaa kokeeseen mukaan toisen, ohjeiden mukaisen varalaskimen.

Esimerkkejä sallituista laskimista

Casio Petite fx-LC401 LV
Casio SL-450S
Sharp EL233S
Canon LC-211L
Texas Instruments TI-106 (Huom! EI TI-106 II)
Texas Instruments TI-108
Biltema laskin 24226
Biltema Pienoistaskulaskin 242001

 

Valintamenettely keväällä 2019

Hakea voit kahdessa eri kiintiössä (sinun ei tarvitse itse tietää kummassa haet, vaan asetut automaattisesti sinulle edukkaampaan kiintiöön). Kiintiöt ovat yhteispistekiintiö sekä valintakoekiintiö. Yo-todistuksen puuttuessa tai sen ollessa heikko, asetut automaattimsesti valintakoekiintiöön.

1. Yhteispistekiintiössä valitaan opiskelijat yhteispisteiden (suomalaisesta ylioppilastutkintotodistuksesta tai sitä vastaavasta IB-, EB- tai Reifeprüfung-tutkinnon todistuksesta laskettavien pisteiden ja valintakoepisteiden yhteismäärän) perusteella. Yhteispistekiintiössä maksimipistemäärä ilman ensijaisuuspistettä on 108 pistettä

2. Valintakoekiintiössä hakevilla opiskelijoilla huomioidaan kokeessa saadut pisteet ja huomioidaan valinnassa.

Yhteispistekiintiössä huomioitavat pisteet yo-todistuksen perusteella voivat olla enintään 36 lähtöpistettä. Mahdolliset korotetut arvosanat otetaan huomioon. Valintakokeesta saatava maksimipistemäärä on 72.

Lisäksi saat molemmissa kiintiöissä ensisijaisuuspisteen ensimmäisestä hakukohteestasi (1 piste). Maksimipistemääräksi tulee siis 73/109 pistettä. Täten valintakokeella on ylioppilastodistukseen verrattaen suurempi painoarvo lääketieteelliseen hakiessa. Kokeeseen on osallistuttava ensisijaisena hakukohteena olevassa yliopistossa. Muualla tehtyä koetta ei arvioida ollenkaan.

Yhteispistekiintiön todistuspisteet

1. äidinkieli (suomi, ruotsi tai saame)/korvaava koe

2. vieras kieli (pitkä oppimäärä) tai toinen kotimainen kieli (pitkä tai keskipitkä oppimäärä) (parempi näistä)

3.ainereaali (biologia,fysiikka tai kemia)(parhain näistä)

4. matematiikka (pitkä tai lyhyt oppimäärä) tai mikä tahansa ainereaalikoe poislukien kohdassa 3 käytetty, tai ennen vuotta 2006 suoritettu reaalikoe (parhain näistä)

Lähtöpisteet lasketaan kaikissa yliopistoissa samalla tavalla. Ylioppilastodistuksen perusteella voi saada pisteitä seuraavista aineista:

Alkupisteet lasketaan seuraavasti (yhteensä neljä ylioppilastutkinnon koetta).

ARVOSANA

TASO A

äidinkieli / korvaava koe

pitkä kieli
pitkä matematiikka
ainereaali (kaikki)/reaali

TASO B

Muut kokeet:

keskipitkä (kielet)
lyhyt matematiikka,

laudatur

eximia

magna cum laude

cum laude approbatur

lubenter approbatur

approbatur

9

7

5

3

1

0

6

4

2

0

0

0

Suomi tai ruotsi toisena kielenä pisteytetään äidinkielen tapaan niiden hakijoiden osalta, ketkä eivät ole suorittaneet äidinkieltä, vaan ovat tämän sijasta suorittaneet suomen tai ruotsin toisena kielenä. Korotetut ylioppilastutkinnon arvosanat otetaan huomioon.



Tasapistetilanne

Mikäli usealla hakijalla on lääketieteen valinnassa yhteispistejonossa sama todistuspisteiden ja valintakoepisteiden yhteispistemäärä, ratkaisee tasapistetilanteessa järjestyksen valintakoepisteiden määrä. Tämän ollessa sama, ratkaisee järjestyksen valintakokeen tehtävän yksi (1) kokonaispistemäärä. Näidenkin ollessa samat, ratkaisee tehtävän 2 pistemäärä. Näidenkin ollessa samat, hyväksytään kaikki tämän saman pistemäärän saaneet hakijat.

Tasapistesääntöä noudatetaan myös mahdollisissa oikaisupyyntöihin liittyvissä tilanteissa.

 

Valintaperusteet 2019

Hakukelpoisuus

Olet hakukelpoinen lääketieteelliseen, kun olet suorittanut ylioppilastutkinnon, valmistunut hakukeväänä ylioppilaaksi tai olet suorittanut kolmen vuoden mittaisen ammatillisen perustutkinnon, näyttötutkintona suoritetun ammatillisen perustutkinnon tai erikoisammattitutkinnon. Ulkomaalaisten tutkintojen kelpoisuuden kohdalla kannattaa olla suoraan yhteydessä hakukohteenasi olevaan yliopistoon ja varmistaa, että tutkintosi on riittävä antamaan hakukelpoisuuden lääketieteelliseen.

Aloituspaikat

Lääketieteellinen

Helsinki, Tampere, Turku, Oulu 145 aloituspaikkaa
Kuopio 152 aloituspaikkaa

Hammaslääketieteellinen
Turku, Kuopio 40 aloituspaikkaa
Helsinki, Oulu 50 aloituspaikkaa

Eläinlääketieteellinen
Helsinki 68 aloituspaikkaa

Ensikertalaisille varattu 65 % aloituspaikoista.

 

Ensikertalaisuus

Ensikertalainen:
- ei ole vastaanottanut opiskelupaikkaa kevään 2014 jälkeen
- ei aiempaa korkeakoulututkintoa.

Suurin osa tiedekunnista varannut noin 65 % aloituspaikoista ensikertalaisille. Ensikertalaisuudesta saatava hyöty keskimäärin todella vähäinen. Esimerkiksi keväällä 2017 ensikertalaisuudesta oli hyötyä ainoastaan hammaslääketieteelliseen (2,5p) ja yleislääketieteelliseen (1p) haettaessa Ouluun.


Tärkeitä päivämääriä 2019

Hakuaika ja valinta 2019

Haku sähköisessä asiointipalvelussa www.opintopolku.fi

Hakuaika 20.3. - 3.4.2019.Haku loppuu 3.4. klo 15.00

Valintakoepäivä 15.5.2018 klo 9-14.

Valintojen tulokset ilmoitetaan viimeistään 28.6.2019

Opiskelupaikan vastaanottaminen 8.7.2019 klo 15 mennessä

Valintakokeeseen valmistautuminen

Miten menestyä valintakokeessa?
- Harjoittele vanhoja valintakokeita ja erilaisia tehtävätyyppejä
- Harjoittele ajankäyttöä ja hanki laskurutiinia
- Valintakoetehtävät ovat usein integroituja tehtäviä, joissa yhdistyvät valintakoekirjojen ja annetun aineiston tiedot
→ vaativat päättelyä ja eri aineiden yhdistämistä
- Kiinnitä huomiota asioiden ymmärtämisen lisäksi myös yksityiskohtien muistamiseen/ymmärtämiseen (kuvat, taulukot, luettelot jne.)
- Lisäksi kokeessa menestyminen edellyttää paineensietokykyä, erinomaista nippelitiedon hallintaa, graafisen tiedon käsittelytaitoa, huolellisuutta, stressin- ja ajanhallintaa, laskunopeutta ja ongelmanratkaisutaitoja
- Matemaattisia taitoja voi kehittää kertaamalla lukion matematiikkaa oppikirjojen avulla. Erityisesti kannattaa kerrata trigonometriset funktiot, logaritmit ja eksponentit sekä lausekkeiden sieventäminen
- Muista, että yksittäinen lukion kirjasarja ei ole sama asia kuin lukion oppimäärä = kannattaa lukea eri kirjasarjojen kirjoja, monet asiat on käsitelty niissä hieman eri näkökulmasta!

 

Valintakokeen tehtävätyypejä ovat olleet monivalinnat/väittämät, kuvaannimeämis, aukkotehtävät, etsi väärät sanat tekstistä, avoimet laskut, lyhyehköt esseet, tulkitse kuvaajaa/ tilastoa/kaaviota -tehtäviä, sekä aineistotehtävät.