Eximian blogi

Psykologia yhteisvalinta valintakoeanalyysi 2018

Julkaistu 21.6.2018 — Kirjoittaja Oona Kantele

Psykologian valintakoe keväällä 2018 oli muodoltaan samanlainen kuin aikaisempinakin vuosina, joten edellisten vuosien vanhojen valintakoetehtävien tekemisestä oli suuri apu valintakokeeseen valmistautuessa. Tehtävät ja koko koe oli hieman helpompi kuin aikaisempina vuosina, mutta hakijamäärät olivat samankaltaiset, joten sisäänpääsy tuskin merkittävästi helpottui viime vuodesta.

Koe koostui viidestä tehtävästä, joissa oli useita alakohtia. Ensimmäisessä tehtävässä mitattiin perustilastomatematiikan hallitsemista ja se muistutti paljon vuoden 2017 tehtävää 1. Runsaan aineiston avulla tuli tehdä erilaisia tilastollisia testejä, jotka eivät itsessään olleet vaikeita, mutta jotka vaativat vankan laskurutiinin. Ellei sujuva laskeminen ollut halussa, tähän tehtävään sai kulumaan helposti paljon aikaa, jolloin oli vaikea ehtiä tehdä kaikkia kokeen tehtäviä. Kokeessa ilmoitetun alustavan painotuksen mukaan tästä tilaston tehtävästä oli luvassa eniten pisteitä suhteessa muihin tilaston tehtäviin.

Kokeen toinen tehtävä oli se kauhulla odotettu yllätystehtävä, johon oli vaikea valmistautua etukäteen ja joka vaati kokeessa esitetyn aineiston omaksumista ja päättelyä tullakseen ratkaistuiksi. Moni ei tätä tehtävää ehtinyt kunnolla tekemään tai ei edes yrittänyt. Tehtävässä kaksi tuli soveltaa annettuja sääntöjä tehtävän aineistoon ja tehdä niiden avulla päätelmiä sekä laskea annettujen yhtälöiden avulla aineistosta puuttuvia arvoja. Tehtävä vaati paljon aivotyötä, mutta vain vähän kynän heiluttelua ja laskimen näpyttelyä.

Kolmas tehtävä oli helpon puoleinen. Tehtävä käsitteli todennäköisyyttä useammasta eri näkökulmasta, mutta tehtävien ratkaisemiseksi ei tarvinnut laittaa aivojaan niin koville kuin esimerkiksi edellisen kevään ehdollisen todennäköisyyden tehtävässä. Tänä keväänä todennäköisyyslaskennan heikommin hallitseva saattoi siis päästä helpommalla ja saada paremmat pisteet kuin aikaisempina vuosina, kokeen painottuessa selvästi päättelyyn ja tilastomatematiikkaan.

Kokeen neljäs tehtävä oli valintakoeartikkeleihin perustuva monivalintatehtävä. Yhteisvalinnan kokeessa monivalinnat ovat osalle kokeen helpoin ja toisille hankalin osuus. Tehtävissä voi useampi kohta olla oikein ja kaikki oikeat vaihtoehdot on löydettävä, mikä tuo omat haasteensa. Monivalintojen koetaan vaikeutuneen etenkin viime vuosien kokeissa. Tänä keväänä tärkeää oli muistaa keskeisimmät tutkimustulokset, asioiden keskinäisiä yhteyksiä ja artikkeleissa esitettyjä käsitteitä ja merkityksiä, mutta esimerkiksi yksittäisiä lukuarvoja tai prosenttiosuuksia ei tarvinnut muistaa. Artikkelit tuli siis osata hyvin ja tarkasti sekä ymmärtää niiden taustat, tulokset ja johtopäätökset, mutta pikkutarkkoja yksityiskohtia ei tarvinnut opetella ulkoa.

Viides ja viimeinen tehtävä oli perinteistäkin perinteisempi loogisen päättelyn tehtävä. Tehtävänannossa annettiin sukuniemien alkukirjaimia, etunimien alkukirjaimia, soittimia, lukioaineita ja niin edelleen ja nämä tuli yhdistää oikein toisiinsa annettujen vihjeiden perusteella. Taulukoimisesta oli tehtävää ratkaistaessa iso apu ja sen avulla tehtävän saikin ratkaistua pienen pähkäilyn jälkeen. Tämä loogisen päättelyn tehtävä oli helpompi ja nopeampi tehdä kuin monena aikaisempana vuonna. Toisaalta tehtävässä syntyi helposti kaikki tai ei mitään tilanne, jossa joko sait vain muutaman helpoimman vihjeen paikalleen ja jäit jumiin tai sitten pääsit ongelmakohdasta yli ja ratkaisit koko tehtävän. Tehtävästä siis sai joko hyvin vähän tai hyvin paljon pisteitä.

Kaiken kaikkiaan kevään 2018 psykologian yhteisvalinnan valintakoe ei tuonut suuria yllätyksiä, mutta vaati edellisten vuosien tapaan vankkaa laskurutiinia, tilastollisen ja matemaattisen tiedon soveltamista, päättelyä ja aineistoartikkelien sisältöjen hyvää hallintaa.

Oikein paljon onnea kaikille psykologialle hakeneille, toivottavasti opintopolusta kantautuu pian hyviä uutisia!