Eximian blogi

Psykologian artikkelit ovat ilmestyneet - tässä vinkit niiden opiskeluun!

Julkaistu 3.4.2018 — Kirjoittaja Oona Kantele

Apua, pitääkö kaikki osata ulkoa?

Kevään artikkelit on julkaistu ja moni on jo varmasti päässytkin lueskelemaan artikkeleita. Tässä tekstissä ajattelin kertoa vähän omia ajatuksiani siitä, miten artikkeleita voi lähestyä ja miten saada niistä kaikki irti.

Ensinnäkin haluan nostaa esiin vertaistuen ja yhdessä opiskelemisen voiman. Muut eivät ole vain kilpailijoitasi, vaan olette myös samassa tilanteessa ja siten suosittelen lämpimästi hyödyntämään perustamaan lukupiirejä ja keskustelemaan hankalista kohdista yhdessä. Itse havaitsin hyödylliseksi tehdä yhdessä muistiinpanoja ja jakaa ne sähköisesti. Tätä on jatkettu myös yliopiston puolella tenttikirjojen kanssa!

Muistiinpanojakin tehdessä saattaa tulla olo, että kaikki täytyisi suluissa oleviatunnuslukuja myöten opetella ulkoa. Tärkeintä on kuitenkin oman kokemukseni mukaan hahmottaa kokonaisuus, johon sitten liittää yksityiskohtia. Listasin aluksi kaikkien artikkelien nimet ja opettelin ne ulkoa. Näin loin tavallaan sisällysluettelon mieleeni. Ennen tekstin lukemista voi miettiä, mitä tietää aiheesta ennakolta tai mitä mielikuvia herää, jolloin aiemmat tiedot aiheesta aktivoituvat. Varsinaisen tekstin lukemisen voi sitten vaikka aloitella painamalla mieleen väliotsikot sekä tarkastelemalla kuvia. Tämän jälkeen on mukava lähteä lukemaan itse tekstiä, kun jo vähän tietää mitä tuleman pitää. Tämä voi tuntua turhauttavalta, mutta on itselleni yksi nopeimmista keinoista oppia asioita ja silloin hahmottaa helpommin asiakokonaisuuksia, eikä artikkeli tunnu kasalta ulkoa-opeteltavia yksityiskohtia vaan tekstit kuuluvat aina johonkin lokeroon eli otsikon alle. Hyvin jäsennelty tieto tallentuukin pitkäkestoiseen muistiin paremmin.

Asiat liittyvät usein toisiinsa ja itseäni auttoi seuraavan kysymyksen pohtiminen: ”Mitä artikkelin kirjoittajat haluaa tekstillään sanoa?” Tällöin on ehkä helpompi hahmottaa olennainen. Yhteyksiä asioiden väleillä voi selkeyttää myös erilaisin ajatus- ja
käsitekartoin. Tämäntapaiset tietoa muokkaavat tekniikat ovat tehokkaampia kuin tiedon toistaminen esimerkiksi mekaanisesti alleviivaamalla, vaikka itse ainakin tykkään myös sitä
tehdä. Eri tekniikoita kannattaa kokeilla ja eri ihmiset hyötyvät erilaisista oppimistavoista: omalla kohdallani ääneen lukeminen ja sivujen laitoihin piirtely toimivat myös. Kovin pitkiä sanatarkkoja muistiinpanoja en taas suosittele tekemään. On silti hyvin yksilöllistä, mitkä opiskelustrategiat tuntuvat omalla kohdalla hyviltä ja kannattaakin yhdistellä erilaisia tapoja.

Itsensä testaaminen on yksi hyvin tehokkaaksi todettu oppimistekniikka. Valmennuskurssilla harjoituskokeiden ja testien avulla näkee oman taitotasonsa ja asiat, joita olisi mahdollisesti hyvä vielä tarkistamassa materiaalista. Samaa ideaa voi hyödyntää
myös artikkeleita lukiessa: Pysähdy esimerkiksi ennen seuraavaa väliotsikkoa palauttamaan mieleen, mitä edeltävässä tekstiosioissa sanottiin. Jos et muista jotain keskeistä, voit palata lukemaan kyseisen asian ja toistaa tätä, kunnes keskeiset asiat ovat
hallussa. Tämän kautta myös yksityiskohdat saa muistiin. 

Luettavaa on reilusti ja pääsykoerupeama pitkä, joten pienten taukojen pitäminen lukemisen välissä pitää vireystilan kohdillaan. Jalottele vaikka käymällä hakemassa vaikkapa lasillinen vettä. Riittävä uni ja lepo ovat myös äärimmäisen tärkeitä: väsyneenä on hankalampaa monesti keskittyä. 

Motivaatiosta huolehtiminen on myös olennaista: sinulla on täydet mahdollisuudet onnistua! Itse luin kaikki artikkelit kertaalleen läpi ja eikä kertaamiselle jäänyt aikaa. Suosittelenkin lukemaan artikkelit useamman kerran, mutta kannattaa muistaa, ettei tärkeintä ole opiskeluun käytetty aika vaan laatu. Kun luet, keskity satasella, mutta illalla viimeistään pidä breikkiä ja lähde vaikka lenkille korvanapit korvissa musaa kuunnellen.

Hurjasti tsemppiä!

Anni Kapulainen, psykologian tutor