Eximian blogi

Opiskelutekniikoiden kompastuskiviä

Julkaistu 22.3.2018 — Kirjoittaja Opintoguru

Usein kysytään, miksi valintakokeet ovat niin vaikeita. Ehkäpä suurin syy tähän on se, että hakijoita eri koulutusaloille on paljon ja toisaalta sisään voidaan ottaa vain rajallinen määrä opiskelijoita. Näin ollen valintakokeen täytyy osata erotella hakijoita toisistaan. Niinpä valintakokeissa usein testataankin hakijan kykyä soveltaa oppimaansa eikä niinkään mekaanista asioiden toistamista paperille. Miten tällaisen syvällisemmän osaamisen hankkiminen on mahdollista?

Valintakokeeseen valmistautumisen tavoitteena on kerryttää laaja osaaminen ja vahva tiedonhallinta opiskeltavasta aihealueesta. Enää ei riitä, että tietää tai osaa jonkin aihealueen, vaan tiedon soveltaminen vaatii aiheen syvempää ymmärtämistä. Tähän liittyy kyky analysoida ja luokitella opittua asiaa, sekä arvioida sen merkitystä eri konteksteissa. Luku-urakassa helposti unohtuu se, miten valintakoekirjallisuuden aiheet ja teemat eivät oikeastaan ole irrallisia ympäröivästä maailmasta. Näitä aiheita ja teemoja voi siis oppia muualtakin kuin valintakoekirjallisuudesta, esimerkiksi sanomalehtiä selailemalla tai dokumentteihin perehtymällä. Omaa oppimista voi syventää perehtymällä ajankohtaisiin ilmiöihin, ja pohtimalla sitä, miten nämä ovat yhteydessä valintakoekirjallisuudessa mainittuihin asioihin. Esimerkiksi taloustiedon käsitteitä voi olla helpompi ymmärtää, kun niihin pääsee tutustumaan käytännössä, selailemalla esimerkiksi talousuutisia. Keskeistä on pohtia, miten tämä valintakoekirjallisuudesta oppimani tieto on sovellettavissa elämän eri alueilla ja miten se liittyy siihen, mitä asiasta jo ennestään tiedän. Opiskeltavasta aihealueesta voi myös keskustella toisten ihmisten kanssa. Toiset voivat tarjota sellaisia näkökulmia, joita ei ole tullut ajatelleeksi, ja toisaalta asioiden selittäminen toisille antaa tilaisuuden tutkia, oletko todella ymmärtänyt kyseisen asian. Kyse on tietyllä tavalla siitä, että opettelee katsomaan ja analysoimaan maailmaa läpi valintakoeaineiston lasien läpi.

Joidenkin opiskelustrategioiden tai -tekniikoiden voidaan ajatella edistävän tätä soveltavaa ymmärtämistä paremmin kuin toisten. Omia opiskelustrategioita ja -tekniikoita voi myös kehittää tehokkaampaan suuntaan. Edellisessä blogikirjoituksessani toinkin jo esiin etukäteissuunnittelun ja aikataulutuksen laatimisen tärkeyden. Keskeisessä roolissa näiden ohella on myös omien muistiinpanotekniikoiden ja kertaustekniikoiden kehittäminen. Yksi konkreettinen apukeino oman oppimisen syventämiseen on esimerkiksi oppimispäiväkirjan pitäminen. Oppimispäiväkirjan kirjoittaminen tähtää opiskeltavan aineksen syvempään käsittelyyn. Siinä reflektoidaan omaa oppimisprosessia erilaisin näkökulmin: Mitä jäi epäselväksi? Miten minä käsitän tämän opittavan aineksen? Tärkeää on myös pohtia opitun tiedon merkitystä ja yhteyttä aiemmin opittuun. Ilmiön omin sanoin kuvaaminen ja pyörittäminen mielessä mahdollistaa oppiaineksen syvemmän oppimisen. Mikäli varsinainen kirjoittaminen tuntuu pöhköltä, voi näitä asioita selittää itselleen myös ääneen. Asioiden välisten suhteiden, syiden tai perustelujen selittäminen itselleen on tutkimusten mukaan suhteellisen tehokas opiskelutekniikka.

Esimerkki yleisestä, mutta tutkimuksissa suhteellisen tehottomaksi havaitusta opiskelutekniikasta on alleviivaaminen. Alleviivaaminen ja tekstin uudelleen lukeminen ovat esimerkkejä opiskelustrategioista, jotka eivät vaadi opiskeltavan aineksen syvempää prosessointia. Alleviivauksen on tutkimuksen mukaan ajateltu myös vievän aikaa tehokkaampien opiskelustrategioiden käytöltä. Sen sijaan käsitekartan avulla voidaan muun muassa hahmotella asioiden välisiä suhteita. Käsitekartan teko vaatii asian ymmärtämistä ja sen suhteuttamista muihin teemoihin, ja siksi sitä voidaan pitää tehokkaana muistiinpanovälineenä. Muistiinpanojen kirjoittaminen suoraan kirjasta puolestaan ei vaadi samanlaista ymmärtämistä, vaan tällöin tietoa ikään kuin kopioidaan paikasta toiseen. Tällöin ei myöskään kytketä uutta asiaa jo keräytyneeseen tietopohjaamme. Sen sijaan omin sanoin kirjoitetut muistiinpanot vaativat jo jonkin verran asian prosessointia ja jäsentelyä mielessä. Myös omien kertauskysymysten kokoaminen ja välikokeiden tekeminen on tehokas tapa prosessoida luettua materiaalia ja pysyä kartalla omasta osaamisestaan.

Tärkeintä on muistaa, että meillä jokaisella on omanlaiset tavat opiskella ja oppia. Kaikki tekniikat eivät toimi yhtä tehokkaasti jokaiselle, mutta uusia tapoja on kuitenkin suositeltavaa kokeilla ja harjoitella oman opiskelun kehittämiseksi. Vanhoista tavoista voi olla niihin kiintymisen johdosta vaikea luopua, mutta vain kokeilemalla uusia vaihtoehtoja voi tietää, mikä itselle toimii parhaiten. Kannustankin teitä kaikkia tutkiskelemaan ja haastamaan omia opiskelutekniikoitanne ja löytämään itsellenne parhaan tavan oppia ja opiskella.

 

Lukuiloa!

Siiri N.

opintoguru

Kommentoi juttua

Nykyaikana tunnutaan joka paikassa korostavan yksilön kontrollia omasta onnistumisesta ja hyvinvoinnistaan. Kirjoista ja televisiosta pursuaa paljon neuvoja siitä, miten oma elämä otetaan hallintaan. Vaikka osa tällaisia neuvoja antavista opuksista tai ohjelmista saattaakin nostaa raflaavilla otsikoillaan epäilevän hymyn huulille, on kuitenkin niiden taustalla olevassa ydinoletuksessa aika paljon perää: Omalla toiminnalla todella voi vaikuttaa omaan elämäänsä ja omaan tulevaisuuteensa. Toiminnan toteuttaminen vaan voi välillä vaatia vähän aikaa ja hyvää etukäteissuunnittelua – selkeiden tavoitteiden asettamista ja toimintasuunnitelman luomista.

Valintakokeisiin valmistautuminen on pitkä prosessi ja voi kestää joillakin opiskelijoilla koko kevään, kun taas toiset aloittavat valmistautumisen vasta lähempänä valintakoepäivää. Aloitit sitten lukemisesi tammikuussa tai vasta myöhemmin keväällä, olisi työskentely perusteltua aloittaa suunnittelemalla luku-urakkaa vähän etukäteen. Etukäteen tehdyllä lukusuunnitelmalla ja välitavoitteiden asettamisella on nimittäin havaittu olevan yhteys opiskelumotivaatioon. Lukusuunnitelman tärkeys korostuu nyt myös siksi, että luettavaa valintakokeisiin on usealta eri osa-alueelta, ja opiskeltavaa sisältöä on paljon. Aikaa vaaditaan niin kokonaisuuksien hallintaan kuin yksityiskohtienkin opetteluun ja siksi aikataulutusta onkin hyvä miettiä etukäteen: Mitä asioita opiskelen minäkin päivänä? Mitkä kokonaisuudet pyrin hallitsemaan mihinkin päivämäärään mennessä? Milloin alan kertaamaan lukemaani? Milloin pidän lepopäivän? Lepopäivien suunnittelu etukäteen voi tuntua monista suuren luku-urakan edessä turhauttavalta, mutta levon tärkeyttä oppimiselle ei voi väheksyä. Väsymys nimittäin laskee keskittymiskykyä ja näin ollen opiskeltavan sisällön prosessointi myös vaikeutuu. Lepohetkiä ja taukoja olisi tärkeää sisällyttää jokaiseen opiskelupäivään, mutta kokonaisten lepopäivien pitäminen lataa akkuja tiiviimpiä opiskelupäiviä varten.

Keskeistä tavoitteellisessa toiminnassa on osa- tai välitavoitteiden asettaminen. Valintakokeeseen valmistautumisessa se voi näkyä esimerkiksi opiskelutavoitteiden pilkkomisena osiin: Mistä kokonaisuudesta aloitan? Etenenkö aihe vai kirja kerrallaan? Välitavoitteet voi nähdä siis eräänlaisina tikapuina kohti valintakoemenestystä – kun hallitsee alemmalla tasolla olevat asiat, niin ylemmän tason tavoitteiden saavuttaminen on helpompaa. Etukäteen kannattaa myös suunnitella, miten itsensä palkitsee välitavoitteiden saavuttamisen jälkeen. Internetissä kiertänyt meemi suklaapatukoista kirjan kappaleiden välissä ei ole yhtään hassumpi. Itse muistan jokaisen lukemani kappaleen jälkeen katsoneeni jakson lempisarjaani. Toiselle happihyppely tai tehotirsat toimivat. Keinoja on siis monia.

Joskus alkuun pääseminen tai realististen tavoitteiden asettaminen voi tuntua hankalalta. Toisen ihmisen tarjoama näkökulma voi auttaa hahmottamaan omat tavoitteet selkeämmin. Voinkin ilokseni kertoa, että yksin ei tarvitse näiden huolien kanssa jäädä - Eximia tarjoaa uutena mahdollisuutena opiskelijoilleen opintogurun palveluita. Opintogurun tavoitteena on auttaa opiskelijoita pääsemään irti mahdollisista motivaatiojumeista ja auttaa muun muassa opiskelutekniikoihin ja lukusuunnitelmaan liittyvissä huolissa. Myös tutorit ja opettajat ovat jatkuvasti käytettävissä ongelmatilanteiden ilmetessä. Vaikka siis kontrolli omasta oppimisesta pysyy opiskelijalla itsellään, on oppimisen tehostamiseksi saatavilla paljon erilaisia ulkoisia tukikeinoja.

Tsemppiä kevääseen kaikille valintakokeeseen valmistautuville opiskelijoille!

Siiri, opintoguru

Kommentoi juttua

Opintogurun terveiset!

Julkaistu 21.11.2017 — Kirjoittaja Opintoguru

Usean alan valintakoevaatimukset ovat nyt julki ja todellisuus valintakoekevään lähentymisestä valkenee. Lukemisen aloittaminen saattaa tuntua toisille hankalalta, toiset taas odottavat urakkaa innolla. On hyvä muistaa, että kaikki tunteet ovat sallittuja: välillä on hyvä turhautua, kun mikään ei tunnu onnistuvan, mutta on myös hyvä muistaa kehua itseään onnistumisista. Pääsykoelukemisen motivaatio lähtee hakijasta itsestään, ja siksi onkin tärkeää palkita itseään, kun jokin asia sujuu hyvin.

Pääsykoelukemisessa on myös tärkeää muistaa, että jokainen oppija on erilainen. Kaikki eivät käytä samoja opiskelutekniikoita tai suunnittele lukemisiaan yhtä tarkasti. Jos et ole löytänyt sopivia tekniikoita lukea, vielä ei ole liian myöhäistä. Kokeile eri tapoja: ääneen lukemista tai asioiden selittämistä, äänitteitä, kuvia, alleviivauksia, käsitekarttoja, värejä, ryhmässä lukemista ja yksin puurtamista. Pidä oppimispäiväkirjaa ja pohdi, mitkä tekniikat ovat auttaneet sinua ottamaan lukemisesta kaikista eniten irti. Kokeile eri tyylejä ja opi itsestäsi!

Opintoguruna olen ollut tekemisissä monen lukupulman kanssa. Parasta opintoguruna olemisessa on ehdottomasti ollut monipuolisuus. On ollut loistavaa jutella erilaisten ihmisten kanssa, ja pohtia heidän kanssaan, miten tehdä luku-urakasta mahdollisimman onnistunut. Kukaan ei ole samanlainen ja jokaisella on myös erilainen käsitys itsestään oppijana. Ihmisten yksilöllisyys luo minulle haasteita, mutta on myös se nimenomainen asia, joka tekee opintoguruilusta erittäin mielekästä.

Toivotan hakijoille kovasti tsemppiä kevään koitoksiin ja hyvää syksyn jatkoa!


Kommentoi juttua