Eximian blogi

Tiesitkö nämä asiat biologiasta?

Julkaistu 22.2.2018 — Kirjoittaja Isabella Berg

Usein kursseilla herää mitä mielenkiintoisempia kysymyksiä ja niiden ratkominen yhdessä tuo mukanaan toivottuja oppimistuloksia. Tässä muutama esimerkki lääketieteen kurssilla esiintyneistä biologian kysymyksistä ja vastauksista.

Miten hevonen näkee värejä?

Hevoset eivät erota värejä yhtä hyvin kuin ihmiset. Niiden verkkokalvon tappisolut ovat erityisen herkkiä vain kahdelle eri valon aallonpituudelle, jotka vastaavat sinistä ja keltaista väriä.Esimerkiksi ihmisillä on silmässä kolmea väripigmenttiä. Hevoset ovat siten osittain värisokeita, mutta siitä mitä värejä hevoset erottavat, on saatu ristiriitaisia tutkimustuloksia. Arvellaan, että hevoset näkevät vihreän, keltaisen, sinisen ja harmaan sävyjä, mutta eivät lainkaan punaista.

Mistä veden hajoamisessa syntyvät elektronit ovat peräisin?

Eli elektronit ovat peräisin vedyltä, koska veden hajotessa syntyy happiatomeja, vetyioneja sekä elektroneja. Vetyionit(H+) syntyvät, kun vedyntavallisimman isotoopinatomi menettää ainoan elektroninsa, ja jäljelle jää vain yhdestä protonista koostuva atomiydin. Eli nämä menetetyt elektronit ovat niitä vapautuneita elektroneja, ja nämä sekä syntyneet H+-ionit nappa NADP-niminen vedynsiirtäjämolektyyli --> NADPH, joka kuljettaa ne kohti pimeäreaktioita, joissa elektroneja ja vetyioneja käytetään CO2 pelkistämiseen ja glukoosin tuottamiseen.

Globuliinit ja albumiinit: millaisia hormoneja sitovat?

Veressä on sekä spesifisiä eli vain tiettyjä hormoneja sitovia kuljettajavalkuaisia (=globuliinit) sekä epäspesifisiä eli kaiken tyyppisiä veteen liukenemattomia hormoneja sitovia kuljettajia (=albumiinit). Globuliinit sitovat esim. kortisolia (CBG eli cortisol-binding globulin), D-vitamiinia (DBG), tyroksiinia (TBG) sekä sukupuolihormoneja (SHBG). Albumiinit sitovat puolestaan useita steroideja ja kilpirauhashormoneja, tyroksiinia ja muutamia steroideja.

Miten sytostaatit eli solusalpaajat toimivat?

Solunsalpaajat eli sytostaatit vaurioittavat soluja siten, että solut eivät pysty jakautumaan ja kuolevat. Solunsalpaajat estävät erityisesti DNA:n ja RNA:n synteesiä, mitoosiprosessia, eri entsyymien toimintaa tai solukalvojen ja organellien toimintaa. Ne vaurioittavat suuria kasvaimia ja tuhoavat pieniä, näkymättömiä syöpäpesäkkeitä. Yhdistelmähoidoissa pyritään käyttämään soluihin eri tavoin vaikuttavia lääkeaineita.-- Syöpäkasvaimissa on runsaasti jakautuvia soluja, mutta myös normaaleissa kudoksissa kuten luuytimessä, limakalvoilla ja karvatupessa on jakautuvia soluja. Solunsalpaajien on tarkoitus tuhota syöpäkasvaimia, mutta normaalisolujen vaurioista aiheutuu haittavaikutuksia. Niillä on siis karsinogeenisiä, teratogeenisiä ja mutageenisiä vaikutuksia.

Miten järven pohjalla/sedimenttikerroksessa elävät kemosynteettiset bakteerit oikein saavat energiansa?

Orgaanisten aineiden hajotessa (esim. järven pohjaan päätynyt lieju, joka sisältää kasvien ja eläinten jäännöksiä) järven pohjalla sedimenttikerroksissa syntyy rikkivetyä/metaania anaerobisissa olosuhteissa ja näitä kemosynteettiset bakteerit käyttävät hyväksi, eli tuottavat näitä hapettamalla orgaanisia yhdisteitä.

Milloin kasvin fotosynteesi on tehokkainta, ja onko fotosynteesitehokkuus yhteydessä kasvin kasvuun? Vaikuttaako nilan glukoosipitoisuus kasvin kasvuun?

Riippuen tietysti kasvista ja leveyspiiristä, jolla se kasvaa, mutta yleensä kasvit hyödyntävät auringon valoa parhaiten aamuisin/aamupäivisin, jolloin ei ole vielä niin kuumaa kuin keskipäivällä. Fotosynteesi on yleensä tehokkainta tällöin (ympäristöolosuhteista riippuen), kun auringon valoa on saatavilla. Punaisen ja sini-violetin valon aallonpituusalueilla fotosynteesi on tutkitusti tehokkainta. Aamuisin ilmarakoja voi pitää myös auki, jolloin kasvi saa tehokkaasti vettä (haihdutusimu) ja hiilidioksidia. Päivällä kuumuus saa taas monet kasvit sulkemaan ilmarakonsa, jolloin fotosynteesi hidastuu tai lakkaa, kun hiilidioksidin ja veden saanti heikkene. Kasvi hyödyntää tuottamaansa glukoosia energiantuotannossaan päivällä. Kasvitkin, kuten kaikki eliöt, tarvitsevat jatkuvasti energiaa ylläpitääkseen elintoimintojaan. Kasvi voi tuottaa fotosynteesissään glukoosia yli kasvin sen hetkisen tarpeen, jolloin kasvi varastoi glukoosin tärkkelykseksi. Toisaalta myös joskus fotosynteesi riittää tuottamaan juuri sen energian, jota kasvi elintoimintojensa ylläpitoon tarvitsee, eikä varastoja juurikaan synny. Fotosynteesin yli- tai alijäämä on kiinni ympäristöolosuhteista, jotka vaikuttavat fotosynteesitehokkuuteen: ylittääkö kasvin soluhengitystehokkuus fotosynteesitehokkuuden. Öisin kasvit eivät yhteytä, ja elävät tärkkelysvarastojensa turvin aamuun.

Kasvin kasvu tapahtuu tutkitusti yöaikaan. Kasvien on havaittu kasvavan nopeimmin tunteina juuri ennen auringon nousua (syystä jota ei vielä täysin tunneta), ja kasvit noudattavat eläimilläkin tavattavaa vuorokausirytmiä elintoiminnoissaan. Tutkijat uskovat, että kasvit kasvavat yöaikaan, koska päiväsaikaan varastoitu tärkkelys otetaan vasta silloin käyttöön juuri kasvua varten. Eli glukoosia käytetään aineenvaihduntaan ja elintoimintojen ylläpitoon myös päiväsaikaan, mutta päivän aikana kerrytettyjä tärkkelysvarastoja hyödynnetään erityisesti kasvuun juuri yöaikaan. Nilan glukoosipitoisuus ei siis itsestään vaikuta kasvin kasvuun, vaan tätä enemmän vuorokausirytmi ja kertyneet tärkkelysvarastot.

Mitä eroa on omega-3 ja omega-6 -rasvahapoilla?

Omega-3- ja omega-6-rasvahappoja tasapainoisesti sisältävä ruokavalio voi ehkäistä kroonisia sairauksia ja jopa pidentää elinikää. Omega-3 ja omega-6 välinen suhde tulisi olla terveillä aikuisilla 2:1 eli omega-3-rasvahappoja tulisi saada ainakin tuplasti enemmän kuin omega-6:sta (tai vähintäänkin 1:1). Länsimaalaisilla tämä tasapaino on keikahtanut kuitenkin niin, että omega-6-rasvahappoja saadaan ruokavaliosta monikertaisesti enemmän kuin omega-3. Tämä on ongelmallista siksi, että kun omega-3-kalaöljyt ja omega-6-kasviöljyt ovat imeytyneet, ne asettuvat solukalvoihin. Solukalvoissa ne muodostavat hormonien kaltaisia merkkiaineita, eikosanoideja. Nämä aineet vaikuttavat tulehdusten ja kipujen syntyyn, verisuonten joustavuuteen, verihiutaleiden paakkuuntumiseen ja sen seurauksena veritulppien muodostumiseen ym. Omega-3-kalaöljyt ja omega-6-kasviöljyt ovat toistensa kilpailijoita merkkiaineiksi muuttumisessa. Koska kasviöljyjä on enemmän, syntyy niiden aineenvaihduntaan kuuluvia entsyymejä enemmän. Omega-3-kalaöljyt ehkäisevät huomattavasti omega-6-kasviöljyjä paremmin tulehduksia, veritulppia, alentavat verenpainetta ja suojaavat monilta muiltakin sairauksilta. Siksi on terveydelle haitallista, jos omega-3 ja omega-6 ovat epätasapainossa.

Miten koiran korva poikkeaa ihmisen korvasta, ja miten tämä vaikuttaa sen parempaan kuuloaistiin?

Koiralla on yli 18 korvalihasta, joiden avulla se kykenee kääntelemään korviaan eri asentoihin, ja ohjaamaan siten ääntä tehokkaammin korvaan. Koiran korvakäytävä on myös pidempi kuin ihmisellä. Isot ja pystyt korvat keräävät myös tehokkaasti ääniaaltoja. Pystykorvainen koira kuuleekin luppakorvaista paremmin. Koiran sisäkorvan simpukka on myös suurempi kuin ihmisillä, ja sisältää enemmän kuuloaistinsoluja. Lisäksi myös kuuloaistista vastaavien aivoalueiden on havaittu olevan koirilla ihmisiä suurempia. Nämä tekijät yhdessä aikaansaavat koiralle ihmistä tarkemman kuuloaistin.

Miten henkilön ikä/paino vaikuttaa elimistön verimäärään?

Henkilön verimäärä vaihtelee riippuen mm. iästä, sukupuolesta, painosta, nesteytyksestä, terveydentilasta sekä myös siitä, missä henkilö asuu jne. esimerkiksi korkealla merenpinnasta asuvat ihmiset omaavat enemmän verta kuin merenpinnan tasolla elävät ihmiset, sillä korkealla ilma sisältää vähemmän happea, joten ekstraverimäärää tarvitaan kuljettamaan riittävästi happea. Ihmisen verimäärä kattaa noin 7 % ruumiinpainosta. Aikuisella ihmisellä on keskimäärin noin 5 litraa verta, vaihdellen yleensä n. 4-6 litraan. Miehillä on naisia enemmän verta, ja aikuisilla taas lapsia enemmän. Keskimääräisellä aikuisella, jonka paino vaihtelee noin 60-80 kg välillä, on noin 4,7-5,5 litraa verta. Noin 35 kg:lla lapsella taas verimäärä on puolet aikuisten vastaavasta (n. 2,5-3 litraa). Vastasyntyneillä on puolestaan n. 75 ml verta painokiloa kohti, eli 3,5 kg:lla vauvalla on verta noin 260 ml.

Kommentoi juttua

Kauppatieteden alaesittely

Julkaistu 1.11.2017 — Kirjoittaja Isabella Berg

Kauppatieteet

Mitä kauppatieteellisessä opiskellaan?

Kauppatieteet on monipuolinen tieteenala, jonka sisällä voit suunnata juuri sinua kiinnostavan aihepiiriin pariin. Kauppakorkeakoulussa voit opiskella muun muassa johtamista, markkinointia, laskentatoimea, yritysjuridiikkaa, rahoitusta, verotusta, vakuutusalaa, taloustiedettä, talousmaantiedettä ja kansainvälistä liiketoimintaa. Opiskeltavat aineet vaihtelevat yliopistoittain ja laajimmat valikoimat löytyvät suurimmista yliopistoista Aallosta (Espoo), Tampereelta ja Turusta. Kandidaatin tutkinnon voit suorittaa suomeksi tai ruotsiksi ja monet maisteriohjelmat järjestetään englannin kielellä.

Mitä kauppatieteilijästä tulee isona?

Kauppatieteiden maisterit voivat työskennellä mitä moninaisimmissa ammateissa. Voit löytää kauppatieteiden maisterin esimerkiksi talouspäällikkönä, tilintarkastajana, koulutuspäällikkönä, viestintäjohtajana, markkinointipäällikkönä, maajohtajana, rahoituspäällikkönä, sijoitusasiantuntijana, kehityspäällikkönä, johdon konsulttina tai myyntijohtajana. Kauppatieteiden maisterien mediaanitulo on myös verrattain hyvä samoin kuin työllistyminen, vaihdellen hieman erikoistumisaloittain.

Kuinka tulla kauppatieteilijäksi?

Kauppatieteiden valintakoe ja koko valintamenettely on tänä keväänä myllerryksen keskellä. Tuoreet ylioppilaat ja muut ensikertaa korkeakouluun hakevat voivat pyrkiä opiskelemaan suoraan ylioppilastodistuksella. Jos opiskelupaikka on jo saatu aiemmin tai ylioppilaskirjoitusten arvosanat eivät aivan miellytä silmää, on mahdollista hakea opiskelemaan myös valintakokeen kautta. Opiskelemalla ahkerasti lukiossa ylioppilaskirjoituksiin tai kevään valintakokeeseen voivat opiskelupaikan ovet raottua ja unelmien opiskelijasyksy odottaa edessä täynnä uusia mahdollisuuksia!

Jos käytännön asiat jäivät vielä kummastuttamaan, kannattaa käydä katsomassa infovideot kauppikseen hakemisesta http://www.eximia.fi/infot/

Kommentoi juttua

Monien alojen valintakoevaatimukset on julkistettu! Todistusvalinta tulee ottamaan roolia osassa aloista, kun taas toisissa siirrytään valintakokeessa jaettavaan aineistoon perustuvaan kokeeseen. Lue alta uusimmat tiedot valintakoevaatimuksista ja koepäivistä. Lisää tietoja alojen valintakoetietoja sivulla, joihin pääset klikkaamalla alan linkkiä. Autamme mielellämme kaikkiin alan valintaa, kursseihin tai yleisesti opiskeluun liittyvissä asioissa esimerkiksi chatin kautta arkisin klo 9-17.

 

Biologia. Valintakoevaatimuksena on tänäkin keväänä lukion biologian oppimäärä (vanha ops) ja kokeen rakenne säilyy samana kuin aikaisempina vuosina. Valintakoe 17.5.2017

Biotieteet. Valintakoe perustuu edelleen opetussuunnitelman 2003 lukion biologian ja kemian oppimääriin (kurssit 1-5). Tampereella lisäksi valintakoekirja Biokemian ja solubiologian perusteet.

Molekyylibiotieteet. Opiskelemaan voit päästä yhteispisteiden tai valintakoemenestyksen perusteella.

Bioteknologia. Opiskelemaan voi päästä valintakoemenestyksen, yhteispisteiden, kilpailumenestyksen (MAOL & BMOL) tai avoimen/ erillisten yliopisto-opintojen perusteella. Valintakoe Tampereella 16.5.2017.

Biolääketiede. Opiskelemaan valitaan hakijat ylioppilastodistuksen, valintakokeen tai aikaisempien opintojen perusteella. Valintakoe Turussa ja Kuopiossa 16.5.2017.

Diplomi-insinööriosastot.Valintakoe pysynyt ennallaan ja edellisen kevään tapaan valintakokeessa vaaditaan koko lukion pitkän matematiikan ja kemian oppimäärien hallitsemista. Keväällä 2018 fysiikassa valintakokeeseen vaaditaan kurssit 1, 2, 5, 7 ja 8. Osaamien kussakin aineessa osoitetaan omassa valintakokeessaan 29.5.-30.5.2018.

Englanti. Kielten kandiohjelman englannin opintosuuntauksen valintakokeesta ei ole vielä saatu tarkempia tietoja, mutta niitä on luvassa vuoden 2017 loppuun mennessä. Kevään valintakoekirjallisuus julkaistaan huhtikuussa 2018.

Farmasia. Anatomian ja fysiologian oppikirja jää pois, ja osa kokeesta perustuu ensi keväänä kokeessa jaettavaan terveystieteisiin perustuvaan materiaaliin. Kokeen toinen osa perustuu edellisvuosien tapaan lukion kemian oppimäärään. Valintakoe 18.5.2018.

Hallintotieteet. Ensi keväänä Tampereen ja Vaasan yliopistot järjestävät yhteisvalinnan, joten samalla kokeella voi hakea molempien yliopistojen koulutusohjelmiin. Valintakoe 29.5.2018.

Kasvatustieteet ja opettajakoulutus. VAKAVA-valintakoe perustuu myös ensi vuonna Samalta viivalta -artikkelikokelmaan. Artikkelit julkaistaan VAKAVAn verkkosivuilla 27.3.2018. Valintakoe 26.4.2018.

Kauppatieteet. Valintakoevaatimukset vaatimukset julkaistu jo 31.8. Todistuspisteillä valitaan 60 % uusista opiskelijoista ja valintakokeen perusteella loput 40 %. Valintakoe tulee perustuumaan lukion uuden opsin (2015) mukaisiin lukion historian (HI1), yhteiskuntaopin (YH2) ja lyhyen matematiikan (MAB5) kursseihin. Valintakoe 6.6.2018

Kulttuurien ja taiteiden tutkimus. Molempien kokeiden rakenne säilyy samana kuin edellisenä keväänä ja valintakokeen ennakkoaineisto julkaistaan huhtikuussa 2018 sekä kulttuurien että taiteiden tutkimukseen.

Liikuntatiede. Liikuntatieteen valintakoe perustuu myös ensi keväänä verkossa julkaistavaan artikkelikokoelmaan. Aineisto julkaistaan 4.4.2018. Ensimmäisen vaiheen kirjallinen valintakoe 4.5.2018.

Logopedia. Koe on ensi keväänä täysin aineistomuotoinen, aiheesta jo aiempi blogipostaus.

Lääketiede. Valintakoe perustuu opetussuunnitelman 2003 mukaisiin oppimääriin biologiasta (kurssit 1-5), kemiasta (1-5) ja fysiikasta (1-8). Lääketieteelliseen voi hakea tulevana keväänä joko lääketieteellisen tai hammaslääketieteellisen yhteisvalinnassa. Eläinlääketieteellinen on mukana valintakoeyhteistyössä eli sinne on sama koe, kuin muihin lääketieteellisiin. Kokeessa sallitaan ainoastaan nelilaskin ja siinä tulee olemaan mukana kokeessa jaettava aineisto. Opiskelemaan voi päästä yhteispiste- tai valintakoekiintiössä. Ensisijaisesta hakukohteesta saa yhden ensisijaisuuspisteen. Valintakoe järjestetään 16.5.2017.

Maantiede. Valintakoe Helsingin yliopistoon perustuu tänäkin keväänä kokeessa jaettavaan aineistoon, mutta pohjalla on hyvä olla myös maantiedon lukionpohjan tuntemusta.

Oikeustiede. Ensi keväänä kaikki koulutusohjelmat siirtyvät yhteisvalintaan. Ensi keväänä valintakoekirjallisuus julkaistaan vasta 11.4., joten lukuaika lyhenee entisestään ja osa kokeesta perustunee kokeessa jaettavaan aineistoon. Valintakoe 15.5.2018.

Politiikan tutkimus. Valintakoekirjallisuus on julkaistu: ennakkomateriaalina on edellisvuosien tapaan teos Forsberg – Raunio (toim.): Politiikan muutos. Lisäksi osa valintakokeesta perustuu kokeessa jaettavaan aineistoon. Valintakoe 17.5.2018.

Psykologia. Psykologian yhteisvalinnassa (Helsinki, Turku, Tampere) valintakokeessa säilyvät samat tilastomatematiikan valintakoekirjat kuin edellisenä keväänä. Psykologian yhteisvalinnassa ennen ollut Paavilaisen Tutkimustyömenetelmät on poistettu vaaditusta kirjallisuudesta. Yhteisvalinnan artikkelikokoelma julkaistaan 10.4. ja valintakoe on 8.5.2018.

Psykologia Jyväskylään. Tilastomatematiikan kirja on Jyväskylään pyrittäessä sama kuin edellisenä keväänä ja artikkelikokoelma julkaistaan 26.3.2018 ja valintakoe on 21.5.2018.

Ravitsemustiede. Valintakoevaatimukset on julkaistu: viime kevään tapaan ennakkomateriaalina lukion kemian ja biologian oppimäärä sekä lisäksi teos Aro A., Mutanen M. ja Uusitupa M.: Ravitsemustiede. Valintakoe 17.5.2018.

Teologia. Teologian hakumenettelyssä on otettu käyttöön yhteispisteiden ja valintakoepisteiden lisäksi todistusvalinta. Valintakoekirjallisuus julkaistaan huhtikuussa 2018.

Valtiotieteet.Tarkkoja vaatimuksia ei ole vielä julkaistu; valintakoepäivämäärät sekä lisätietoa kirjallisuuden julkaisemisesta saadaan vuoden 2017 loppuun mennessä.

Yhteiskuntatutkimus. Yhteiskuntatutkimuksen valintakokeen rakenne säilyy viime kevään kaltaisena myös keväällä 2018. Ennakkomateriaalina ovat jälleen suomenkieliset sosiaalitieteelliset artikkelit, jotka julkaistaan verkossa 3.4.2018. Valintakoe 25.5.2018.

Kommentoi juttua

Lääketieteen valintakoevaatimukset 2018

Julkaistu 27.10.2017 — Kirjoittaja Isabella Berg

Lääketieteen valintakoevaatimukset keväälle 2018 on julkaissut jo Oulun ylipisto, sekä Itä-Suomen yliopisto.

Valintakoe on 16.5.2018 klo 9-14.
Valintakoe tulee säilymään ennallaan ja perustuu jatkossakin 2003 opetussuunnitelman mukaisiin biologian, kemian ja fysiikan lukion oppimääriin. Kokeessa käytössä on viime kevään tapaan yksinkertainen nelilaskin.

Todistusvalintaa lääketieteellisen osalta otettu käyttön. Opiskelemaan voi edelleen päästä yhteispisteiden tai valintakokeen perusteella. Yhteispistekiintiössä humioitavat pisteet yo-todistuksen perusteella voivat olla enintään 36 lähtöpistettä. Mahdolliset korotetut arvosanat otetaan huomioon. Valintakokeesta saatava maksimipistemäärä on 72. Lisäksi saat ensisijaisuuspisteen ensimmäisestä hakukohteestasi (1 piste). Maksimipistemääräksi tulee siis 109 pistettä. Täten valintakokeella on ylioppilastodistukseen verrattaen suurempi painoarvo lääketieteelliseen hakiessa. Kokeeseen on osallistuttava ensisijaisena hakukohteena olevassa yliopistossa. Muualla tehtyä koetta ei arvioida ollenkaan.

Lääketieteelliseen tulee yhteisvalinta keväälle 2018. Yhteisvalinnan myötä voit hakea useaan eri yliopistoon samassa haussa ja asettaa yliopistot haluamaasi järjestykseen. Sinun on osallituttava sen kaupungin valintakokeeseen, minkä olet valinnut ensisijaiseksi kohteeksi hakiessasi. Hakija voi hakea vain joko lääketieteen hakukohteisiin, hammaslääketieteen hakukohteisiin tai eläinlääketieteen hakukohteeseen. Suurin osa tiedekunnista varannut noin 65 % aloituspaikoista ensikertalaisille.

Lisää tietoja valintakokeesta Eximian sivuilla tai osoitteessa Opintopolku.fi

Kommentoi juttua

Englannin alaesittely

Julkaistu 16.10.2017 — Kirjoittaja Isabella Berg

Sinustako englannin kielen asiantuntija?

Englannin kieltä voi opiskella Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Oulun, Tampereen, Turun ja Vaasan yliopistoissa sekä Åbo Akademissa. Valintakoevaatimukset vaihtelevat yliopistoittain. Helsingin yliopistossa englannin kieli kuuluu kielten kandiohjelmaan, joka tekee tiivistä yhteistyötä kulttuurien tutkimuksen kandiohjelman kanssa.

Englannin kielen opinnot koostuvat luento- ja harjoituskursseista, ja koulutus sisältää monipuolisesti erilaisia työskentelytapoja, kuten ryhmätöitä, tiedonhakua, esseiden kirjoittamista ja kirjatenttejä. Kandiohjelmasta valmistuneella on hyvä kielitaito ja ymmärrys kielen roolista yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Kandiohjelman jälkeen opiskelijalla on hyvät valmiudet jatkaa opiskelua maisteriohjelmassa,josta voi valmistua esimerkiksi kielenopettajaksi, kääntäjäksi, tulkiksi tai muuksi kielialan ammattilaiseksi. Monipuolinen koulutus antaa mahdollisuuksia työllistyä monenlaisiin tehtäviin, ja englannin maistereilla onkin suhteellisen hyvät työllisyysnäkymät.

Englannin kielen valintakoe on koostunut yleensä monivalintatehtävistä sekä avoimista kysymyksistä ja lyhyistä esseetehtävistä. Valintakoekirjallisuus on sisältänyt viime vuosina kielentutkimukseen johdattelevan teoksen The Study of Language (George Yule) ja lisäksi muuta kielentutkimus- ja kaunokirjallisuutta. Valintakokeessa menestyminen edellyttää huomattavasti ylioppilaskoetta syvempää kielen ymmärtämistä ja hallintaa.

Kevään 2018 valintakoevaatimuksia ei ole vielä kielten kandiohjelmien osalta julkaistu, mutta lisätietoa saataneen Helsingin yliopistolta lähiaikoina. Jos kielten opiskelu kiinnostaa sinua, seuraa sivujamme, niin olet ensimmäisten joukossa kuulemassa, miten valmistaudut englannin valintakokeeseen ja millaista hyötyä valmennuskurssista voisi sinulle olla!

Kommentoi juttua

Kurssien aloitushuumaa!

Julkaistu 10.10.2017 — Kirjoittaja Isabella Berg

Hei kaikille!

Täällä kirjoittaa Isabella. Vastaan lääketieteen ja biotieteiden valmennuskursseista, sekä kemian ja fysiikan abikursseista täällä Eximialla. Kesä on mennyt pitkälti kursseja suunnitellessa ja valmistellessa. Nyt alkaakin syksyn ruska valtaamaan kaupungit ja valmistelut olla paketissa. Kurssit ovatkin valmiita alkamaan, voi kuinka aika meneekään nopeasti!

Tänään onkin pisimpien lääkiskurssien aloituspäivä ja fiilis on aika huikea. Exclusive kurssi alkaa Helsingissä ja PRO kurssi puolestaan Helsingin lisäksi myös Tampereella, Turussa ja Oulussa. Nämä kaikki kurssit jatkuvat aina toukokuulle saakka. Kaikki kaupungit on tullut lähiviikkoina reissattua läpi ja opettajat ovat valmiina syksyn ja kevään kestävään matkaan kurssilaisten kanssa. On mukavaa saada kurssit käyntiin ja aloittaa kausi koko lukuvuoden kestävien kurssien siivittämänä. Tästä on hieno aloittaa uusi kausi ja olla osa monen opiskelijan matkaa kohti unelmien opiskelupaikkaa. Myös näin kurssipäällikön näkökulmasta on hieno olla taustajoukoissa mukana tukemassa kurssilaisia valitsemallaan opintiellä.

Kehittymistä tullaan varmasti huomaamaan monellakin osa-alueella tämän lukuvuoden aikana. Kehittymistä huomatessa täytyykin olla ylpeä itsestään ja muistaa palkita hyvistä suorituksista. On se matka sitten kohti lääketieteellistä, ylioppilaskirjoituksia tai vaikka lukion välikoetta, on aina omaan tavoitteeseen pääsemisestä syytä olla ylpeä. Muistakaa palkita itsenne, jotta motivaatio pysyy korkealla koko matkan ajan!

Seuratkaa sydäntänne ja tavoitelkaa unelmianne. Toivotankin antoisia opiskeluhetkiä kaikille tasapuolisesti!

Kommentoi juttua

Biotieteiden alaesittely

Julkaistu 6.10.2017 — Kirjoittaja Isabella Berg

Biotieteiden hakukohteisiin kuuluu hieman eri aluille painottuvia koulutusaloja. Yhteistä näille kaikille on vahva osaaminen solu- ja molekyylitason biologian ja kemian aloilla. Biotieteiden alan hakukohteita ovat Helsingin yliopiston molekyylibiotieteet, Turun yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston biolääketiede ja Tampereen yliopiston bioteknologia. Jokaiseen hakukohteeseen haetaan erillisen kokeen perusteella. Koulutusohjelmiin voi tulla valituksi pelkän valintakokeen tai yhteispisteiden perusteella. Bioteknologian tutkinto-ohjelmaan voidaan valita myös hakijoita MAOL:n ja BMOL:n kilpailumenestyksen perusteella tai avoimien ja erillisten yliopisto-opintojen perusteella.

Valintakoe

Valintakokeessa on kaksi perusosiota: biologian ja kemian osiot. Koe perustuu lukion biologian ja kemian pakollisiin ja syventäviin kursseihin 1-5 (OPS 2005 käyttöönotettu). Koetehtävissä arvioidaan vastauksen johdonmukaisuutta, selkeyttä, päättelykykyä ja asioiden soveltamistaitoa. Tampereen yliopistoon on lukion oppimäärien lisäksi vaatimuksena solubiologian ja -kemian kirja Heino, Jyrki ja Vuento, Matti: Biokemian ja solubiologian perusteet 2014, 3. painos. Valintakokeessa menestyminen edellyttää asioiden perusteellisen hallinnan lisäksi sitä, että vastauksessa tiedot on jäsennelty ja perusteltu selkeästi. Tehtävät voivat yhdistellä biologian ja kemian osaamista.

Molekyylibiotieteet, Helsinki

Molekyylibiotieteitä voi opiskella Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa. Molekyylibiotieteiden kandiohjelmaan haetaan yhteishaussa, mutta koe järjestetään vain Helsingissä. Hakijoista vain alle 10 % onnistuu pääsemään tavoitteeseensa ja saa haluamansa opiskelupaikan.

Bioteknologia, Tampereen yliopisto

Bioteknologiaa voi opiskella Tampereen yliopistossa lääketieteen ja biotieteiden tiedekunnassa. Koulutusohjelmaan haetaan yhteishaussa, mutta valintakoe järjestetään vain Tampereella. Bioteknologian tutkinto-ohjelmaan hyväksytään vain noin 5 % hakijoista.

Biolääketiede, Turun yliopisto & Itä-Suomen yliopisto

Biolääketiedettä voi opiskella Turun yliopistossa ja Itä-Suomen yliopistossa (Kuopiossa). Valinta järjestetään biolääketieteen yhteisvalintana, eli valinnassa on yhteinen pistelaskenta ja yhteinen valintakoe. Yhteisvalinnassa on mahdollista hakea molempiin yliopistoihin. Yliopistot on asetettava ensisijaisuusjärjestykseen hakulomakkeessa. Biolääketieteen valintakoe järjestetään samana päivänä kuin lääketieteellisten koulutusohjelmien valintakoe, joten sekä lääketieteen että biolääketieteen hakukohteeseen ei voi hakea samana vuonna. Turussa ja Kuopiossa alle 10 % hakijoista hyväksytään opiskelijaksi biolääketieteen koulutusohjelmaan.

Kurssit painotettu koulutusohjelman mukaan

Biotieteiden valmennuskursseilla paneudutaan biologiaan ja kemiaan nimenomaan valintakokeen näkökulmasta painottaen ihmiskehon ja luonnon biologiaa solu- ja molekyylitasolla. Kemiassa perehdytään orgaaniseen kemiaan ja erilaisissa biosysteemeissä tapahtuviin kemian ilmiöihin. Biotieteiden valmennuskurssit soveltuvat kaikkiin biotieteiden koulutusohjelmien pääsykokeisiin, mutta painotusalueet vaihtelevat hieman hakukohteen perusteella. Bioteknologian koulutusohjelmaan haettaessa kurssiin kuuluu myös valintakoekirjallisuuteen paneutuvat kaksi opetuskertaa.

 

Kommentoi juttua

Biologian alaesittely

Julkaistu 3.10.2017 — Kirjoittaja Isabella Berg

Biologia on luonnontiede, joka tutkii eliöitä, niiden osia ja elinympäristöjä. Biologiset tieteet ovat vuorovaikutuksessa toisiinsa nähden, eikä niillä ole selviä rajoja. Sovellusaloista tärkeimpiä ovat maatalous- ja metsätiede, riista- ja kalabiologia, ympäristönsuojelu ja lääketiede. Alan mielenkiintoiset ja monipuoliset työllisyysnäkymät innostavat monia hakeutumaan alan opintoihin. Vuosittain vain noin kymmenesosa kaikista pyrkijöistä onnistuu pääsemään tavoitteeseensa ja saa haluamansa opiskelupaikan.

Biologiaa voi opiskella Helsingissä, Itä-Suomen yliopistossa Joensuun kampuksella, Jyväskylässä, Oulussa ja Turussa. Opiskelemaan voi pyrkiä joko suomen- tai ruotsinkielisessä kiintiössä. Suomenkielinen valinta järjestetään yhteisvalintana, jossa voi pyrkiä opiskelemaan biologiaa Helsingin, Jyväskylän, Oulun ja Turun yliopistoon. Samalla yhteisellä valintakokeella haetaan myös akvaattisiin tieteisiin Helsinkiin ja ympäristötieteisiin Helsinkiin ja Lahteen. Valintaperusteet ja hyväksymisrajat vaihtelevat yliopistoittain. Tarkistathan aina valintaperusteet sen yliopiston hakuoppaasta, minne aiot hakea.

Valintakokeessa biologian tietämystä pitää osata soveltaa

Biologian valintakoe perustuu lukion biologian oppimäärään (BI1-5). Valintakokeen tehtävät perustuvat vuonna 2005 käyttöön otettuun lukion biologian opetussuunnitelmaan (pakolliset ja syventävät kurssit, Lukion opetussuunnitelman perusteet 2003) ja mahdollisesti kokeessa jaettavaan aineistoon.

Valintakokeessa biologian aihealueet on hallittava sujuvasti ja opittua tietoa on pystyttävä soveltamaan. Tyypillisesti valintakoe sisältää viisi tehtävää, joista suurin osa on esseemuotoisia. Tehtävät laaditaan niin, että ne mittaavat hakijan kykyä hahmottaa suuria kokonaisuuksia sekä kykyä yhdistellä, päätellä, arvioida ja soveltaa tietoa. Vastausten pituus on rajattu.

Koe edellyttää myös kuvaajien ja kaavakuvien tulkintaa. Biologian valmennuskurssilla kertaat ja syvennät biologian osaamistasi sekä tutustut vanhoihin valintakoetehtäviin. Kurssilla harjoitellaan myös vastaustekniikkaa valintakokeen kysymystyyppejä ja aineistoa silmällä pitäen. Jännittävää valintakoetilannetta pääset harjoittelemaan harjoituspääsykokeessa ja samalla testaat myös oman osaamistasosi jo ennen tositilannetta.

Kommentoi juttua