Biologiaa opiskelemaan!

27.7.2009
Opiskelupaikka Helsingistä!

Helsinkiin!

Biologian valintakokeet olivat 29.5. Jännitin koetta ihan älyttömästi. Kysymykset eivät olleen kamalan vaikeita, mutta itselle jäi fiilis, että olisi se koe voinut mennä paremminkin. Viimeisinä viikkoina ennen koetta olin jo muutamaa otteeseen antamassa periksi lukemisessa, kun tuntui siltä etten kuitenkaan osaa. Kokeessa annoin kuitenkin kaikkeni. Astuessani salista ulos olo oli tyhjä, mutta samalla rauhallinen, koska enää ei ollut mitään tehtävissä.

Olin asennoitunut siten, että jos minua ei hyväksytä kouluun, en voi syyttää kuin itseäni ja laiskuuttani siitä, etten lukenut tarpeeksi ja toisaalta jos pääsisin sisään voisin kiittää siitä lähes kokonaan valmennuskurssia. Toki itsekin tein töitä asian eteen, mutta jos en olisi käynyt kurssia ja vaikka olisin lukenut tuplasti enemmän en usko että olisin päässyt sisään. Kurssilla pääsimme harjoittelemaan oikeaa tapaa kirjoittaa esseitä ja koko biologian alue tuli kerrattua huolella. Ei, minulle ei ole maksettu erikseen, jotta mainostaisin Eximian kursseja, kurssi vaan oli oikeasti tosi hyödyllinen.

Torstaina 25.6 töissä ollessani isäni soitti kertoen, että olin saanut kirjeen Helsingin yliopistosta. Kirjeessä luki: ”Sinut on hyväksytty opiskelijaksi vuoden 2009 biologian yhteisvalinnassa”. Itkin lähes puoli tuntia duunipaikkamme kylmävarastossa ja soitin läpi kaverit ja perheenjäsenet. Olin niin helpottunut kouluun pääsystä, koska sisimmässäni olin jo varautunut välivuoteen tai muuttoon pois Helsingistä. Kannattaa olla ikuinen pessimisti, koska silloin yleensä yllättyy iloisesti :)

Minun on vieläkin vaikea uskoa sitä, että minulla on nyt opiskelupaikka ja vielä Helsingissä. Siitä iso kiitos Eximialle. En usko, että olisin pärjännyt yhtä hyvin vain itsenäisesti opiskelemalla. Olen ihan mielettömän innoissani tulevasta syksystä. Tuntuu niin epätodelliselta, että todella olen päässyt kouluun ja pääsen opiskelemaan asioita, jotka minua oikeasti kiinnostavat. Odotan toki innolla myös tulevaa fuksivuotta ja opiskelijaelämää ;) Toivon kaikille onnea ja menestystä ja toivottavasti mahdollisimman moni on päässyt opiskelemaan juuri sitä mitä on halunnut! Minun kohdallani unelmani toteutui.

-Minna

27.4.2009
Hyväksytyksi tuleminen on vain kovan työn takana

Ihana viettää kerrankin töistä vapaa viikonloppu. Aikaisemmin olen viettänyt lauantaipäivät tehden töitä, joten viikonlopun lukemiset ovat jääneet vähemmälle.

Koska ensi viikolla on vappu, olen nyt lukenut vielä entistä ahkerammin, jotta voin sitten ottaa rennosti juhlapäivänä. Valmennuskurssia ei ole enää hirveästi jäljellä ja olemme jo tunneilla käsitelleet kolme kurssia läpi. Minusta tuntuu, että asiat saattavat olla jo aika hyvin hallussa, mutta valintakoe jännittää ihan mielettömästi.

Luin tänään läpi kaikki vanhat valintakoekysymykset ja niiden perusteella kokeessa voidaan kyllä kysyä ihan mitä vaan. En olisi varmaan saanut edes puoliakaan niistä tehtävistä vastattua tyydyttävästi.

Kävin viime viikolla ostamassa lakkiaisiini juhlapuvun ja siinä matkalla poikkesin Helsingin Luonnontieteellisessä museossa. Museossa on meneillään näyttely elämän synnystä, joten 1. kurssin asioita tuli kerrattua samalla. Suosittelen siellä käymistä ihan muutenkin, vaikka ei biologiaa haluisikaan opiskella. Oli virkistävää kävellä hiljaisessa museossa elämän ihmeitä hämmästellen kaupungin melusaasteen jälkeen.

Olen krooninen jännittäjä. Kaikki uudet haasteet jännittävät ihan mielettömästi. Oli sitten kyse urheilukilpailuista, työhaastattelusta tai kokeesta. Valmennuskurssilta on löytynyt onneksi ”vertaistukea” eli muitakin jännittäjiä. Kiva tietää, ettei ole ainoa.

Tänään olin tekemässä vielä koulussa uusintakokeessa kaksi ruotsin koetta. Ruotsi ei ikinä ollut mikään lempiaine ja ne kaksi kurssia ovat ikävästi jääneet roikkumaan. Nyt kun sain kokeet tehtyä, tuntuu kuin iso taakka olisi poissa harteilta ja että pystyn mihin vaan. (= Nyt kun minun ei tarvitse enää keskittyä mihinkään muuhun kuin biologiaan loppukevään aikana, valintakoe ei näytäkään niin pelottavalta. Hyväksytyksi tuleminen on vain kovan työn takana.

16.4.2009
Asenteella eteenpäin kohti valintakoetta!

Valmennuskurssia on nyt viisi kertaa takana ja opiskelumotivaationi menee vuoristorataa. Välillä on jo ehtinyt tulla fiilis, että hei minähän osaan nämä asiat, kunnes olen taas huomannut ajatelleeni asiaa liian suppeasti ja jättäneeni tärkeitä pointteja pois. Olemme tehneet muutaman esseen kurssilla ja niiden perusteella en olisi lähelläkään Helsingin pisterajoja, minne ensisijaisesti pyrin. Ei sillä kaupungilla oikeastaan ole väliä. Tärkeintä on, että pääsisin toteuttamaan unelmaani ja opiskelemaan sitä mistä pidän.

Onneksi olen huomannut jo (vai vasta?) tässä vaiheessa, miten paljon parannettavaa minulla on ennen koetta, koska vielä on 6 viikkoa ja kolme päivää aikaa päntätä. Tuntuu kamalan vähältä ajalta nyt kun sen kirjoitti ylös. En tiedä miksi pelkään epäonnistumista niin paljon, että lamaannun kun ajattelenkin valintakoetta. On päiviä, jolloin en pysty lukemaan ollenkaan ja tuntuu, ettei ole mitään motivaatiota. On myös päiviä, jolloin motivaationi on korkealla, jaksan lukea ja olen varma onnistumisestani.

Onneksi olen käynyt valmennuskurssilla, koska siellä käydään biologian asiat systemaattisesti läpi. Itsenäisesti opiskellessa on vaikea edetä järjestelmällisesti ja kurssin avulla olen saanut pidettyä lukemistani yllä. Tunnilla tehtyjen tehtävien avulla vaikeatkin käsitteet ovat jääneet mieleen ja esseillä saa vähän tuntumaa siihen, mitä valintakokeessa oikeasti vaaditaan. Opettajamme on tosi kiva, tunneilla on hyvä ilmapiiri ja sinne on mukava mennä aamuisin.

Ennen pääsiäistä tuntui, että olin ihan loppu. Päätin pitää pääsiäisen lukulomaa eli lomaa lukemisesta ja nyt olen taas käynyt kirjojen kimppuun uudella innolla. Toivottavasti samanlainen fiilis säilyisi koko loppu kevään.

10.3.2009
Ylioppilaskirjoitukset käynnistyivät

Heippa taas!

Nyt on sitten se ylioppilaskirjoitusten luova osuus, eli äidinkieli, pulkassa ja on aika keskittyä tähän analyyttiseen puoleen (biologia, kemia ja matematiikka). Kävin ostamassa kotimatkalla Cosmopolitanin, jota lukemalla saan aivot hetkeksi narikkaan ja voin taas keskittyä biologian kertaamiseen. Uskon, että nyt keskiviikkona minulla on paljon paremmat edellytykset pärjätä kirjoituksissa, kuin viime syksynä, koska olen lukenut biologiaa pidemmän aikaa pääsykokeisiin tähdäten. Viime kerrasta saamani kokemus on varmasti avuksi tehtävissä vastaamiseen. Myös saamastani Eximian valmennuskurssimateriaalista on ollut hyötyä asioiden monipuolisemmassa tarkastelussa.

Tulin viime viikolla siihen tulokseen, että oma huone on se kaikista paras lukupaikka. Sain sen vihdoinkin siivottua siihen kuntoon, että siellä viihtyy ja on mukava lukea (= Viikko hurahtikin lukittautuneena omaan huoneeseen ja kun menin vielä nyrjäyttämään käteni niin etten pysty treenaamaan niin ei edes olisi ollut muuta tärkeää tekemistä kuin lukeminen.

Hankin alkuviikostani itselleni eri kustantajien biologian kirjat, koska valmennusmateriaalin mukaan kirjoissa on eroja. Siinä se oli kyllä enemmän kuin oikeassa. Toisen kustantajan kirjat olivat paljon laajempia ja niissä oli esitetty asiat paljon monipuolisemmin. Jotkut asiat ovat ehkä menneet tunneilla ohi korvien, mutta tuntuu, että tässä toisessa kirjassa oli paljon asioita, joista en ollut ikinä kuullut.

Biologia on alkanut tuntua juuri oikealta alalta, vaikkakin siinä on hirveästi yksityiskohtaisia pikkujuttuja, jotka pitäisi saada pysymään mielessä. Kaikkein tuskastuttavinta on lukea aivoja käsittelevästä osasta sitä, miten muisti toimii. Kun tuntuu ettei se välillä omalla kohdalla toimi ollenkaan niin kuin pitäisi, vaikka miten kertaisi ja kertaisi ja kertaisi. Kai niitä vaikeita asioita pitää vaan kerrata niin miljoona kertaa ennen kun ne muistaa :)

Viikon puolivälissä itsevarmuuteni koki pienen kolauksen, kun tein kotona biologian preliä ja tarkistin tehtäviä. Kun luin mallivastauksia, niin kaikki asiat olivat tuttuja. Ongelmani on vain se, etten saa niitä tuttujakaan asioita aina laitettua paperille. En ehkä osaa ajatella tarpeeksi laajasti ja välillä tuntuu, että vastatessani en osaa lähteä perusasioista vaan teen asiat itselleni liian vaikeiksi. Loppuviikon olenkin sitten keskittynyt vanhojen yo-kokeiden tekemiseen ja tarkasteluun. Olen silti varma, että vastaustekniikassa on vielä paljon hiottavaa ennen pääsykoetta.

3.3.2009
Kaverin kanssa biologian valmennuskurssille!

Moikka!

Olen Minna, 19-vuotias tämän kevään abiturientti Helsingistä. Tavoitteenani on päästä lukemaan biologiaa ensi syksynä. Olen ilmoittautunut Eximian Biologia 1 -valmennuskurssille. Valmennuskurssi oli ehkä fiksuin tähänastisista päätöksistä opiskeluni suhteen, sillä olen koko viime vuoden ollut vähän turhan huoleton jatko-opinnoistani. Vasta nyt vuoden alussa heräsin huomaamaan, että nythän jo viimeistään pitäisi aloittaa valmistautuminen niin kirjoituksiin kuin pääsykokeeseenkin. En ollut edes vuoden alussa vielä varma siitä, mitä haluan opiskella. Tiedän kuitenkin, ettei välivuosi selventäisi ajatuksiani sen enempää ja opiskelun aloittaminen voisi olla vuoden jälkeen paljon vaikeampaa.

Olen aina pitänyt biologiasta ja mielestäni se on mielenkiintoisimpia aineita, mitä koulussa opetetaan. Lopulliseen päätökseen päädyin kuitenkin vasta kun kaverini kehotti minua muutamaan otteeseen ilmoittautumaan valmennuskurssille, jotta saisimme kaverialennuksen :). Ei vaikuta ehkä kovin järkevältä tavalta valita opiskelualaa, mutta valmennuskurssille ilmoittautuminen oli vain lopullinen sysäys päätökselle, joka minun jossain vaiheessa olisi kuitenkin täytynyt tehdä. Siis päätökselle aloittaa valintakokeisiin lukeminen.

En ainakaan vielä tässä vaiheessa kadu päätöstäni ja minusta tuntuu, että olen viimeinkin saanut motivaationi kohdalleen. Olen ehkä vähän jälkijunassa kunnollisen lukemisen aloittamisessa, mutta toisaalta biologiaan olen päässyt syvemmin sisälle jo viime syksyn kirjoituksissa ja tänä keväänä olisi tarkoitus korottaa syksyinen pistettä vajaa E vähintään astetta paremmaksi.

Itselleni oikea lukutapa on edelleenkin vähän hakusessa. Kirjastossa pystyn keskittymään paremmin kuin kotisohvalla, mutta toisaalta kirjastoon ei jaksa aina lähteä. Olen aina ollut toivoton tiukkojen suunnitelmien seuraamisessa ja olen pikkuhiljaa alkanut oppimaan, ettei sellainen sovi minulle. Yritän kuitenkin lähteä vähintään joka toinen päivä päästä kirjastoon lukemaan, vaikka ei tekisi yhtään mieli. Vaikka lukeminen ja ajatus lukemisesta stressaa nyt aika lailla, tiedän että nyt ei ole muuta mahdollisuutta kuin vain lukea. Kesällä ehtii sitten tehdä kaikkea muuta kivaa, eikä pääsykokeisiinkaan ole enää aikaa kuin vähän alle kolme kuukautta. Itse saan lisämotivaatiota lukemiseen, kun tunnen oikeasti oppivani uusia asioita ja ennen minulle vaikeat asiat selkenevät, kun niihin viitsii keskittyä vähän tarkemmin.

Tsemppiä ja jaksamista kaikille lukemiseen!