Analyysi Turun ja Itä-Suomen yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan valintakokeesta 2013
Vuonna 2013 Turun oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelijavalinta oli runsaan uudistamisen kohteena. Tämä uudistamishalukkuus johtui varmasti osittain vuoden 2012 valintakokeen koetusta helppoudesta. Vuoden 2012 valintakokeen suorat ja melko selkeät esseekysymykset yhdistettynä runsaisiin hakijamääriin, pitkään lukuaikatauluun ja alle 500s valintakoekirjallisuuteen nostattti pisterajat ennätyskorkealle. Tänä vuonna Turun Yliopiston ja syksyllä toimintansa aloittavan Itä-Suomen Yliopiston oikeustieteellisten tiedekuntien opiskelijavalintamenettelyt yhtenäistettiin siten, että valintakoekirjallisuus ja itse valintakoe ovat molemmille tiedekunnille yhteiset. Hakija pystyi hakemaan kuitenkin vain toiseen tiedekunnista, ja tämän lisäksi Itä-Suomen hakijoiden koepisteet tullaan skaalaamaan eri tavalla kun turkuun hakijoiden.
Turun Oikeustieteelliseen tiedekuntaan haki vuonna 2013 kaikkinensa hieman yli 1400 hakijaa. Tämä on kaikkien aikojen ennätys, ja noin 200 hakijaa enemmän kuin viime vuonna. Valintakoekirjat ilmestyivät tiistaina 26.03 klo 10. Lukuaikaa valintakokeeseen oli päivän vajaa 9 viikkoa mikä oli huomattavasti viime vuosien kokeeseen valmistautumisaikoja vähemmän. Valintakoekirjoja oli 4kpl, eli 1 enemmän kuin mihin viime vuosina on totuttu. Vuoden 2013 pääsykoekirjat olivat ”Rikosvastuun perusteet”, ”Virhevastuu kodin kaupassa”, ”Justitian helmoissa. Näkökulmia oikeushistoriaan” ja ”Hyvinvointivaltio, kansalaisuus ja oikeudet”. Kolmen kirjan kirjottajat olivat Turun Yliopistosta ja ainoastaan Hyvinvointivaltio-kirjan kirjoittaja oli Itä-Suomen yliopistosta. Kirjoissa oli yhteensä noin 700s luettavaa. Vuonna 2013 toteutettiin siis kertaheitolla uudistus jossa tiukennettiin lukuaikataulua ja kasvatettiin valintakoekirjallisuuden sivumäärää. Kaikille pyrkijöille oli tiedossa lyhyt, mutta sitäkin intensiivisempi ja uuvuttavampi rupeama kirjojen parissa.
Itse valintakoe järjestettiin 27.05.2013 klo 12-17. Koe oli mahdollista suorittaa Turussa, Kuopiossa tai Joensuussa. Suurin osa hakijoista suoritti kokeen Turussa. Kokeessa oli 8 kysymystä, joista 3 kysymystä oli kirjasta Rikosvastuun perusteet, 2 kysymystä kirjasta Virhevastuu kodin kaupassa, 2 kysymystä kirjasta Justitian Helmoissa-näkökulmia oikeushistoriaan ja ainoastaan kokeen viimeinen kysymys oli kirjasta Hyvinvointivaltio, kansalaisuus ja oikeudet. Perinteisesti Turun oikeustieteellisen valintakokeessa käytettyjä tehtävätyyppejä ovat olleet essee, miniessee, ja oikeustapaukset. Myös käsitteenmäärittelyjä on esiintynyt jonkun verran, monivalintatehtäviä hyvin harvoin ja aineistotehtäviä ei oman käsitykseni mukaan koskaan aiemmin.
Tänä vuonna kokeessa tehtävä 1 kirjasta rikosvastuun perusteet oli tyypiltään kymmenen kohdan monivalinta. Vastauksena piti rastittaa joko A, B tai C vastauspaperinipun taulukkoon. Mikäli halusi jättää johonkin kohtaan vastaamatta tuli rastittaa kohta ”Ei vastausta”. Väärästä vastauksesta menetti yhden pisteen, mutta tehtävä ei voinut kokonaisuutena mennä miinuspisteille. Monivalinnan kohdat olivat haastavia ja testasivat sanantarkkaa muistamista kirjan eri kohdista. Monivalintojen kysymysosat olivat muotoa ”Mikä seuraavista väittämistä pitää/ei pidä paikkaansa ja pieniä esimerkinomaisia oikeussääntökysymyksiä. Oli tärkeää muistaa, että väittämien oikeellisuuden/virheellisyyden tuli pohjautua täysin pääsykoekirjan tietoihin. Tässä tehtävässä tehtävänannon huolellinen lukeminen oli erityisen tärkeää jokaisen osakysymyksen kohdalla.
Tehtävä 2 oli käsitteenmäärittely kirjasta Rikosvastuun perusteet. Tehtävässä oli 5 kohtaa, joista jokainen oli 2 pisteen arvoinen. Tämä kysymys oli ensimmäistä kysymystä selkeämpi ja perinteisempi, mutta silti omalla tavallaan haastava. Kysyttiin nimenomaan kirjassa käytettyä esimerkkiä ja tehtävänannossa käytettiin oikeudellista sanastoa (Retributiiviset rangaistusteoriat, Ultima Ratio).
Tehtävä 3 oli tyypiltään oikeustapaus yhdistettynä aineistotehtävään kirjasta rikosvastuun perusteet. Oheisaineistona oli kysymyksen yhteyteen liitetyt rikoslain pykälät rangaistuksen mittaamisesta, varkaudesta, näpistyksestä ja törkeästä varkaudesta. Valintakoekirjallisuudessa ei yksittäisiä rikosnimikkeitä tai rangaistuksen mittaamista juurikaan käsitelty, joten tehtävä haastoi hakijan kun vaatimuksena oli uuden tiedon ja oikeustapauksen analysoinnin yhteensovittaminen. Tehtävässä oli 5 alakohtaa, jotka oli pisteytetty 2p, 2p, 2p, 1p ja 1p.
Tehtävä 4 oli oikeustapaus kirjasta Virhevastuu kodin kaupassa. Tehtävässä oli alakohdat A ja B. Vastaus kohtaan B arvosteltiin vain, jos hakija vastasi kohtaan A oikein. Kohtien pisteytystä ei kerrottu tehtävänannossa. Tehtävän pääasiallinen kysymys oli että miten ratkaistaan, onko kaupan kohteessa ollut virhe. Tehtävänannossa pyydettiin nimeämään virheen tyyppi ja selostamaan tapaukseen parhaimmin soveltuvien lainkohtien sisältö sellaisena kuin ne olivat kirjassa esitettynä. Vastaus, eli oikeat lainkohdat, pyydettiin antamaan numeroitua luettelointia käyttäen, ei esseemuotoisena. Vastaustilaa oli kohdalle A varattu 5 riviä, ja lopputila vastaukselle kohtaan B.
Tehtävä 5 oli oikein/väärin tehtävätyyppi kirjasta Virhevastuu kodin kaupassa. Tehtävässä oli 10 alakohtaa, osa lyhyitä lauseen mittaisa väittämiä ja osa pieniä oikeustapauksen tyyppisiä selostuksia. Vastaukset annettiin vastauspaperinipussa olleeseen ruudukkoon kohtiin oikein, väärin tai en osaa sanoa. Jos vastaus oli väärä, rasteja oli useammassa ruudussa per kohta tai vastaus merkitty epäselvästi, niin tehtävässä menetti yhden pisteen. Pienin mahdollinen kokonaispistemäärä tehtävästä oli 0 ja suurin 10. Vastausten piti luonnollisesti pohjautua täysin kirjassa esitettyihin tietoihin ja mielipiteisiin.
Tehtävä 6 kirjasta Justitian helmoissa-näkökulmia oikeushistoriaan oli eräs kokeen haastavimpia tehtäviä. Tehtävässä oli alakohdat A, B ja C. Tehtävänannossa oli ympyrän sisälle koottu 10 latinan-, saksan-, englannin-, italian- ja ranskankielistä oikeudellisen teoksen nimeä jotka kaikki esiintyivät valintakoekirjassa. Vastausmonisteessa oli puolestaan eri riveillä 10 vuosilukua, näiden kymmenen kirjan ilmestymisvuodet. Teos tuli sijoittaa alkuperäisen ilmestymisvuotensa kohdalle. Kohdassa B pyydettiin kertomaan viivalle 4 sijoittuvasta teoksesta, ja kohdassa C pyydettiin kertomaan viivalle 9 sijoittuvasta teoksesta. Jos viivalla 4 ja/tai 9 oli väärä teos, alakohtien B ja/tai C vastaukset jätettiin täysin huomioimatta arvostelussa. Tehtävä oli erittäin ankara kun huomioidaan kevään lukuaikataulun tiukkuus ja vuosilukujen/teosten määrä nimenomaan tässä valintakoekirjassa. Suurin osa kevään tuutoroivista kertoi arvanneensa valintakokeessa suurimman osan teoksista kohtaan A ja jättäneensä kohdat B ja C lähes tyhjiksi.
Tehtävä 7 oli kirjasta Justitian Helmoissa. Se oli jaettu kolmeen alakohtaan, ja tehtävänannossa kerrottiin että vain, mikäli kyseisessä alakohdassa ensin kysyttyyn kysymykseen oltiin vastattu oikein niin loppuvastaus kustakin alakohdasta huomioitaisiin. Jokaisen alakohdan vastaustila oli rajoitettu kuuteen riviin. Alakohdat liittyivät vuoden Ruotsin 1734 lakiin, roomalaisten isänoikeuteen ja kidutuksen sekä kuolemanrangaistuksen kieltämiseen Euroopassa. Tämä kysymys oli mielestäni selkeä ja yksinkertainen, hyvin valmistautunut hakija pärjäsi kyllä.
Tehtävä 8 yksinkertainen otsikkoessee kirjasta Hyvinvointivaltio, kansalaisuus ja oikeudet. Esseen otsikko oli ”Nimeä Gosta Esping-Andersenin kolme hyvinvointivaltiomallia ja niiden ominaispiirteet”. Hieman mielenkiintoisen kysymyksestä tekee se, että viimeisestä pääsykoekirjasta oli poimittu kysyttäväksi asia jolla ei mitään varsinaisia kytkentöjä juridiikkaan ole, vaikka juridistakin tekstiä ja pohdintaa kirjassa ”Hyvinvointivaltio, kansalaisuus ja oikeudet” esiintyi.
Tarvitsetko neuvoa? +358 9 2727 130 (ark. 09-17) tai sivuston chat-palvelu.